maanantai 10. kesäkuuta 2013

Tiiättekö sen tunteen, kun kaikki menee pieleen?


...Tai sen tunteen, kun kaikki tuntuu onnistuvan. Se on aika iloinen fiilis ja oppii tosissaan arvostamaan niitä asioita, mistä voi nauttia. En halua, että karma ottaa minua niskasta kohta kiinni, mutta haluan oikeasti purkaa nyt tunteitani, niin suruja, kuin ilojakin. Koska tiedän, että noususuhdanteita seuraa aina alamäki, haluan nauttia tästä.

Viimeiset ratsastuskoulun tunnit käsillä; poni tottelee aivan älyttömän ihanasti ja ratsastus ei ole kamalaa tappelua. Tuntuu, että niistä kamalista taisteluista on ollut hyötyä.


Pikkuhiljaa alkaa tuntua, että tolle koirallekkin alkaa takoutua järkeä kalloon. Se on paljon kuuliaisempi, kuin ennen. Yksikin aamu päästin sen takapihalle, jossa oli jäänyt portti auki.. Hetken kuluttua kuulin raapimista etuovelta ja siellähän se herra istui kiltisti odottaen, että päästäisin sen sisään!

Talviturkki heitetty ja aurinkoa otettu hyvässä seurassa; tätä kesä on.


Treeneissä parijutut Paulan kanssa alkavat sujua aina vain paremmin ja paremmin, Toivottavasti Ruotsissa päästäisiin tekemään Pas de deux myös.

Vihdoin pääsen toteuttamaan itseäni.. Pidämme toisen vikeltäjän kanssa vikellyksen tutustumiskurssin heinäkuussa. This is so awesome.

Ja kesäduuni. Rahaa.

Tekisi mieli itkeä, koska elämä on ihanaa. Nauttikaa jokaisesta hetkestä täysin siemauksin, koska hetkeäkään ette voi elää uudestaan.

1 kommentti:

pinja kirjoitti...

voi Heta, sä osaat kirjottaa niin hyvin! :')