torstai 25. heinäkuuta 2013

Julkisuutta ja päiväristeilyjä


Holahola!
Pitkään aikaan en oo oikeen töiden tai treenien ohessa ehtinyt kuvailemaan, mutta eilen kävin isäni ja veljeni kanssa Tallinnassa Eckerön päiväristeilyllä, jossa sitten räpsäsin vihdoin muutaman otoksen. Reissuun kuului pari laivan buffaa, hieronta Tallinnassa, kiertelyä vanhassa kaupungissa, paikallinen pieni suklaakahvila, kuvien räpsimistä ja tuskallista hupparishoppailua... koska järkevänä tyttönä meitsi lähti tuonne kylmyyteen pitsipaidalla ja shortseilla. heh. 



Kuulostaa hyvältä vai? Oikeastaan matka ei mennyt ihan kuin elokuvissa.. Ensinnäkin emme meinanneet saada varattua risteilyä, sain vain puolen tunnin hieronnan tunnin sijasta, sitten se hupparinetsintäepisodi, sää oli viileä ja pilvinen luvatun aurinkoisen helteen sijasta ja loppumatkaan helsingistä saimme kulumaan tunnin suunniteltua pidempään kaiken säätämisen ja väärien arvioiden vuoksi.



Vaikka tuollaisia sattuu, en silti ole tyytymätön; matkassa oli kuitenkin postitiivisiakin puolia.. Sain kivan Conversen hupparin halvalla ja laivan ruoat oli ihania! Paaaljonpaljon parempia, kuin Silja Linen.. Tallinna on jotenkin sympaattinen kaupunki pienine kahviloineen ja mukulakivikatuineen. Huonompiakin reissuja on tultu tehtyä. Suosittelen Tallinnan matkailua lämpimästi, muistakaa vaan katsoa ulos, ennen kuin lähdette reissuun puolialasti.


Ostin myös tommoisia kanelimanteleita ja Appelsiini-chili-pekaanipähkinöitä, namnam!



Julkisuutta on viimeisen viikon aikana tullut kerättyä ihan kiitettävästi; yksi tv-esiintyminen ja kaksi lehtijuttua. Kaikki näistä siis liittyen vikellykseen. Hirveää itseni kannalta, mutta mahtavaa lajini kannalta. Taas yksi askel eteenpäin kahden naisen 'kampanjassa'. Rakkaudesta lajiin. Haluan näyttää lapsille ihanan ja eksoottisen harrastuksen ja antaa heille mahdollisuuden päästä sitä harrastamaan. Vikellyksen kehitysmaana Suomella on vielä paljon kirittävää, mutta ehkä vielä jonakin päivänä tilanne olisi edes yhtä hyvä, kuin Ruotsissa. Vikellyksen tutustumiskurssimme saivat huippuhyvän vastaanoton ja yhteensä 13 kurssilaista taisivat tykätä, koska ilmoittautumisia harrastusryhmään on jo tullut! Suuren kysynnän vuoksi pidämme elokuun aikana vielä yhden tutustumiskurssin. Harrastusryhmiä perustamme yhden tai kaksi, riippuen kiinnostuksesta.



ps. Alle viikko Itävallan EM-kisoihin, hui !

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Menee ihan kylmät väreet

..kun ajattelen näitä asiota. Tiedättekö sen jännityksen, kun odotatte jotain mahtavaa asiaa tai tapahtumaa kuin kuuta nousevaa? Entä jos niitä tapahtumia on tulossa monta? Kun ei taas tiedä, että miten päin olisi, vai olisiko ollenkaan.

Sain ystävältäni Oonalta hänen vanhan kännykkänsä ja tein Instagram-tilin.. Eli jos omistatte ig-tilin, niin saa seurata sellaista kummajaista kuin HETARDI, mikäli kiinnostusta on.


Yksi vikellyskurssi pidetty, toinen vielä edessä.
Viikkouutiset haluavat tehdä meistä jutun.
Aivan pian on EM-kisat.
Lähetin miljoona sponsorihakemusta ja yksi vastasi, että olisi kiinnostunut yhteistyöstä.

Aaaah ja niin paljon kaikkea muuta!

Koko kesäni on aikalailla ollut full of vaulting, mikä ei haittaa ollenkaan, sillä tätä minä rakastan. Tämä on mahtavinta ikinä. Ikinä. Koskaan. Ja taas menee kylmät väreet.


Välillä tosin kaipaan ystäviäni, joita ehdin nähdä vain harvoin. Toivon todella, että he eivät unohda minua. En minäkään heitä.. karua totuutta ei halua koskaan sanoa itselleen, edes kirjoituksen muodossa. Mulla ei ole aikaa kavereille. Se ei voi olla totta, koska kaikelle on aina aikaa, se on järjestelykysymys. Ajanpuute on tekosyy. Vai onko aina näin?

Toivottavasti ystäväni lukevat tämän ja muistelevat niitä hetkiä, joina olemme viettäneet aikaa yhdessä: Ne ovat olleet ihania hetkiä. Ja koska se on vain järjestelykysymys, lupaan järjestää teille aikaa. Jos muuten aikaa ei löydy, niin käydään aamukahvilla. Käydään iltakävelyllä. Tai jos se pieni Hetankokoinen tila löytyy keskeltä päivää, niin puhelin on hyvä keksintö. Tajusin tuossa eräs päivä puhelimen varhaisimman merkityksen; Äänen avulla toisen tavoittamisen.. Se on kuitenkin ihan eri asia, kuin kirjoittaminen facebookin chatissa. Puhe on aitoa. Aina.

Ainiin ja kuulumisia vielä sen verran, että tulin juuri Jyväskylän suunnalta kotiin, kun kävin moikkailemassa kummitätiäni ja mummiani.. Sille reissulle mahtuikin paljon; lapsien kanssa leikkiminen, kahvilareissu, putiikkien kiertely, piirakan leipominen, piknik, leffan katselu, yhdessä pelaaminen, jutskailu, Pandan suklaatehtaanmyymälän visiitti, sekä elämäni ensimmäinen kerta thaimaalaisessa ravintolassa. Huomenna olisi tulossa tallitäytteinen päivä.. Aamu alkaa vikellyskurssilla, minkä jälkeen suuntaan AG-tallille pitämään polttarivikellystä, sen jälkeen olisi ohjelmassa kaverin ponin ratsastusta ja omat treenit. Huh! Lisäksi ajattelin kokeilla huomenna aloittaa taas jotain uutta ja erilaista: nimittäin kasvisruokavaliota (lakto-ovo-vegetaarinen). Katsotaan vaikka sitten viikon päästä, että millaiset sielun ja ruumiini voimat mahtavat olla.

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Ruotsin SM 2013


Ensinnäkin;

Te lukijat olette ihan kummallisia. 

Ja toiseksi;

We are back in Finland! Ruotsinmestaruuskilpailut pidettiin tänä vuonna Laholmissa Etelä-Ruotsissa, jonne matkamme kesti siis about 24 tuntia.. Heh, pienet aplodit vielä kaikille kuskeille, koska on saattanut olla hieman rankkaa tuo ajaminen keskellä yötä.

Reissuun lähdimme AG-tallilta kahden joukkueen voimin, minkä lisäksi Suomesta tuli mukaan kolme muuta yksinvikeltäjää.  Nyt on koettu sitten ne ensimmäiset ulkomaan kilpailut, jossa osallistuin kaikkiin luokkiin, eli yksin, parina ja joukkueena.. Ja vähemmästäkin olisin hieman poikki. Pakko silti myöntää, että vaikka aina ei voi mennä täydellisesti, hyviäkin pätkiä on.



Yksilösuoritukseni menivät tasaisen hyvin, pieniä turhia virheitä siellä sun täällä.. Loppupisteeni taisivat olla sitä 6.3 luokkaa ja olin luokassani toinen. Parina olimme luokassamme ainoat ja suorituksiimme emme olleet oikeastaan tyytyväisiä, koska virheitä tuli enemmän kuin laki sallii. Lukella on vielä paljon harjoittelemista ja totuttelemista pariohjelmiin, jotka ovat sille tällä hetkellä vielä suhteellisen hankalia. Loppupisteemme olivat Paulan kanssa 6.6. Kyllä se seiska sieltä vielä napsahtaa joku päivä!

Joukkueena treenaamismotivaatio on ollut hieman hukassa jo pidemmän aikaa ja ensimmäiset suorituksemme menivät sen mukaan; perikset olivat kamalia ja kyyrissä meinasi aikakin loppua turhan säätämisen ja häseltämisen seurauksena... Seuraavana päivänä onneksi tsemppasimme ja saimme tehtyä siistin vapaaohjelman, johon olimme kaikki tyytyväisiä! :)



Majoituksemme oli tällä matkalla huippu! Jos ei oteta huomioon sitä, miten ensimmäisenä yönä kasasimme kahden jälkeen isoa telttaa ilman ohjeita auton valojen avulla. Teltassa oli vähintäänkin tiivis tunnelma ottaen huomioon, että meitä oli yhdeksän hengen sijasta 11.

 Seuraava majoituksemme oli pieni rivitaloasunnon tyyppinen kuuden hengen kämppä, jossa oli todella siistit ja tilavat huoneet, takapuha, sekä käytettävissä oleva uima-allas.

Wääääääh, taas jälleen kerran mahtava reissu ja vielä mahtavampi porukka. En voisi kuvitella mitään parempaa kuin kisamatkat.

Palauduttuani Keravalle laahustin suoraan suihkuun ja nukkumaan.. Seuraavana aamuna olikin jo lähtö kohti Tallinnaa! Hieronta, ihana italialainen ravintola, kaupoissa kiertely, täydellinen sää ja Kalev-suklaapuoti tekivät päivästä upean! Kiitän koko työporukkaani ja varsinkin työnantajaani tästä suuresti! Nyt on kalenteriin merkattu alustavasti jo kaksi uutta Tallinnan reissua.. 




Kaikki postauksen kuvat on ottanut huippukuvaaja Eveliina Väkeväinen.

maanantai 1. heinäkuuta 2013

KRITIIKKIKERÄYS



Moipahei kaikelle kansalle!

En ajatellut mitään isompaa postausta ruveta väsäämään enää ennen Ruotsin reissua, koska taas pitäisi -itseasiassa tälläkin hetkellä- olla pakkaamassa laukkuja kuuden päivän kisamatkaa varten. Nyt kuitenkin aiheeseen, eli kritiikkikeräykseen. Toinen otsikkovaihtoehto olisi ollut blogini parannusehdotukset, mutta se oli hieman tylsän kuuloinen, joten päädyin kritiikkikeräykseen.

Toivoisin siis, että kaivelisitte niitä mielenne sopukoita ja keksisitte blogilleni parannusehdotuksia. Olen saanut todella paljon kivoja ja ihania kommentteja, mutta jotta blogini kehittyisi joskus parempaan suuntaan, olisi minun saatava kuulla myös lukijoitteni mielipiteitä. Yhtä asiaa olen kyllä kuullut: bannerini on liian suuri. Well, mitä muuta? Ajatelkaa ulkoasua, postauksia, kuvia, postausaiheita, tahtia, jne.

Tai ärsyttääkö vain jokin asia bloggaamisessani sinua suuresti? Kerro se minulle, vaikka anonyymina. Välillä on hyvä kirjoittaa, mitä oikeasti ajattelee: vaikka ne ajatukset eivät olisi niitä kilteimpiä tai kauneimpia.

Kiitän jokaikisestä kommentistanne. Kritiikkiä on osattava ottaa vastaan ja toivon, että olette kuitenkin asiallisia. (: Nyt palaan laukkujeni pariin & palailen postaamaan sitten luultavasti keskiviikkona 10.7.