keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Nyt se alkaa, nimittäin pääsykoerumba

 Moikka. 

Huomenna se alkaa, oikea pääsykoerumba. Mulla on aika tasaisesti tulossa erinäisten alojen pääsykokeita parin viikon välein - parhaimmillaan (tai pahimmillaan?) niitä on tulossa tässä kevään/kesän aikana jopa kahdeksan! Mä en tiiä kuinka masokistisena mua pidätte, mutta mä oon oikeasti aivan järjettömän innoissani. Mulla ei ole hajuakaan mitä tulee tapahtumaan, mutta nää kauniisti levällään olevat artikkelipinot ja muut materiaalit saavat mut melkeen pomppimaan seinille - silleen hyvällä tavalla. 

Oon innoissani myös tulevista kokeista, koska haluan päästä näyttämään, kuinka fiksu ja hyvä opiskelija mä olisin - miksi just mut kannattaisi valita sisään. Unelmana olisi päästä opiskelemaan viestintää, mutta muutkin hakukohteeni toki innostavat. Mulla ei ole oikeastaan väliä, minne pääsisin sisään, sillä tiedän saavani jokaisesta kohteestani varmasti paljon irti. 

On ihana tajuta, että elämässä kaikki on oikeasti avoinna ja vaikka päätyisin minne, voi tulevaisuuteni olla äärettömän onnellinen ja valoisa. Ihanaa. 

Ihanaa on myös, ettei pääsykoeluvun tarvitse (toivottavasti) olla sitä haukionkala -opiskelua, vaan saan mahdollisuuden opettaa itselleni ajatuskokonaisuuksia erinäisten kirjojen ja artikkelien kautta. Jee, ohjelmassa pari kuukautta siis yhtä lempipuuhistani: itsensä sivistämistä! 

Ja koska varmasti odotit tätäkin kuin kuuta nousevaa, tässä ovat hakukohteeni:

1. Viestintä (Jyväskylä)
2. Puheviestintä (Tampere)
3. Yhteiskuntatutkimus (Tampere)
4. Liikunnanohjaaja (Vierumäki)
5. Medianomi (Turku)
6. Yrittäjyyspohjainen tradenomi, Proakatemia (Tampere)

Jep, näillä mennään. Tiedän, että monet ovat samassa tilanteessa kuin minä - jännittämässä ja kuumottelemassa tulevaa. Toivotan kamalasti onnea ja menestystä jokaiselle - toivottavasti pääsette sisään haluamaanne kouluun! 
Fiilikset yhtä vinkeet ku paratiisissa


Ajatuksia keltään sieluntovereilta hakemisesta tai pääsykokeista?

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Älä kohtele mua kuin olisin tyhmä


Jos haluatte välttämättä tietää, mikä saa mut voimaan huonosti, niin se on vähättely: joko mun tiedon, taidon tai tunteiden vähättely. Se, kun joku saa sut parilla lauseella tuntemaan itsesi tyhmäksi, huonoksi tai muuten vaan epäonnistuneeksi yksilöksi.

Vähättelyä voi olla kahta laatua: tietoista tai tiedostamatonta. Molemmilla kuitenkin joku vastapuolen henkilö asettaa itsensä ylempään arvoon ja saa oman statuksesi laskemaan roimasti. Tietoinen vähättely voi tapahtua verbaalisti (sanallisesti) tai käyttämällä nonverbaalia (sanatonta) viestintää. Esimerkiksi mitätöinti, sarkastisuus, kärsimättömyys/tylsistyminen toisen puhuessa, toisen keskeyttäminen, empatian puute, liika ''holhous'' (toisen kohtelu lapsen tasolla) jne.

Ja miksi mä kirjoitan aiheesta? Oon kohdannut elämäni aika niiiiiiin paljon tilanteita, joissa olen kohdannut esimerkiksi juurikin tuota holhoamista. Esimerksiksi lääkärissä, salilla, kirjastossa, erilaisissa kaupoissa, bensa-asemalla ja varmaan miljoonassa muussa paikassa. En tiedä miksi ko. ihmiset ovat kohdelleet minua tietyissä tilanteissa tietyllä tavalla, mutta minulla on siihen villi veikkaus: ulkonäköni ja siihen liitetyt aikaisemmin opitut toimintamallit (= nuoret ihmiset eivät osaa käyttäytyä, ovat tyhmiä ja harkitsemattomia, eivät ymmärrä ''kokonaisuutta'')...

Koska mä olen aina näyttänyt nuoremmalta kuin olen, ei se millään tasolla tarkoita että olisin tyhmä.

Se ei todellakaan tarkoita, että olisin huonokäytöksinen tai yrittäisin rikkoa paikkoja. En myöskään koe, että ulkoinen olemukseni korreloisi millään tavalla sen kanssa miten treenaan salilla tai miten koen erilaisia asioita. 

Mulle ihmisten tuomitseminen on punainen vaate. Ulkonäkö, erilaiset diagnoosit tai ammattinimike, ikä, seksuaalinen suuntautuminen tai kotimaasi - mikä niistä oikeuttaa vähättelyyn? Vaikka kaikilla laillisesti olisikin samanlaiset oikeudet olla ja elää, eivät ne käytännössä toteudu. Vaikka en itse voi puhua kuin omasta puolestani, voin omakohtaisella kokemuksella sanoa, että olen kokenut paljon vähättelyä elämässäni - enkä ole edes maahanmuuttaja, vammainen tai muuten yhteiskunnan syrjimä yksilö! 

Kaikista eniten suututtaa, jos joku vähättelee mun omia tuntemuksiani. Ja jos sitten satut olemaan tällainen kiltti ja muita myötäilevä ihmisolento, et oikein osaa sanoa vastaan. Välttelen konflikteja ja olen mielelläni aika pehmeä kieleltäni toisia kohtaan. En myöskään tykkää mennä sörkkimään luonnollisia statusasetuksia esimerkiksi asiantuntija-asiakas -casessa (eli asiantuntijalla korkeampi status-/valta-asema kuin minulla asiakkaana).  Ja mites siinä sitten käy? Koen, etten saa ääntäni kuuluviin, eikä mua arvosteta. Koen huonommuuden tunnetta ja mikä pahinta: tiedän, etten ole ainoa, jota kohdellaan näin!

Mä tiedän edelleen, että suurin osa näistä munkin kohtaamista tilanteista ovat varmasti olleet puhtaasti tiedostamattomia lausuntoja, mutten silti vaihda kantaani mihinkään. Vaikka olisinkin ollut lapsi, asiaan perehtymätön tai vaikka pukeutunut pokemoniksi... Haluan kysyä, että oikeuttaako se vähättelyyn? Oikeuttaako joku näistä sanalistojen kohdista epäkunnioittavaan kohteluun

Onko erilaisuus sittenkin tabu & voiko esimerkiksi nuoria suoraan kohdella kuin he eivät tajuaisi, että pidät heitä tyhminä? 

Lumi Björn kuvaillut vuosia takaperin

Ota kantaa! Ootko sä kohdannut vähättelyä? Miten se on ilmennyt - ja mistä se ehkä johtui?

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Oonko mä viel täällä?


Moi.

Ja joo, oon edelleen täällä - vaikkei ehkä aina siltä tuntuisikaan. 

Mulla on ollut aika paljon kirjoittelujuttuja ihan ennakkotehtävien puolesta, eikä ehkä siksi oo löytynyt oikeen inspistä tähän bloggaamiseen. Haen siis tänä keväänä kuuteen eri koulutukseen, joista kahteen piti palauttaa kasa ennakkotehtäviä (5 kirjoitustehtävää, yksi video). Niitä olen siis viimeisen puolitoista viikkoa hiki hatussa puurtanut...

Nyt kuitenkin sain ne palauteltua ja pääsenkin käsiksi seuraaviin matskuihin. Jeejee. Palaillaan, kun saan ladattua taas noita taiteellisuusakkujani!