sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Millainen olin 13-vuotiaana? Paluu päiväkirjani saloihin...

! Nauruvaroitus !

 Postaus sisältää luvattoman hauskoja faktoja 13-vuotiaasta teini-Hetasta. 

Ajattelin ihan huvin ja urheilun vuoksi tehdä pienen aikamatkan vuoteen 2010 ja tutustua Demi-kalenterini (=silloisen päiväkirjani) kautta 13-vuotiaaseen Hetaan. Tehdäänpä pieni vertailu: Millainen olin vuonna 2010 - ja onko olemassa asioita, jotka eivät olisi kuudessa vuodessa muuttuneet? Pahoittelen jo etukäteen tulevien kuvien laatua, koska kuusi vuotta sitten yleinen kuvien laatu ei ehkä ollut mitään kovin päätä huimaavaa...
Tekotaideshittii... eiku luova persoona jo vuodesta 2010

Otteita ''Kaikki minusta''-sivultani (v.2010 vastaukset* sinisellä, v.2016 vastaukset punaisella):

Lempiaineeni: liikunta, ofc <-- pakko sanoa, että toi ofc on paras kohta... / lukiossa äidinkieli, kuvis
Harrastukseni: jv, vikellys, rida / vikellys, omatoiminen treenaus, kamppailulajit, blogi, valmennus, jooga ...
Parasta tv'ssä: äö CSI <3 / en katso tv'tä
Parasta lukemista: Bonusraita <-- Ei kyllä mitään käryä että mikä kirja toikin on ollut :D / kaikennäköset self-help-opukset, joista paasaan vähän väliä somessa
Tärkeitä sivustoja: iiärceegalleria :) feissi / verkkopankki, sähköposti, blogialustat
Nykyinen/Unelmien kultani: ei kuulu sulle :d / Joku joka tykkää musta <3 (Joo tervetuloa vaan, tääl odotellaan jo, eiku...)
Luonteeni: öä hassu? :D <-- Olisi ihana tietää, miksi kirjoitit päiväkirjaasi aina näitä öä-/äö -asioita/ Muut kuvailleet eloisaksi, nauravaksi ja aktiiviseksi
Vahvuuteni: huumori Joukosta erottuminen
Haluaisin kokeilla: cheerleadausta / No kieltämättä cheeriä olisi hauska kokeilla. Ja kilpa-aerobiccia. Ja Crossfittiä!
Top hiustyyli: emo <-- :---D Oikeesti muistan tän niin elävästi! Olisin aina halunnut omistaa sellaisen tuuhean ''emopehkon'', jollaista ei ikinä näistä hennoista kultakutreista saanut! / Top hiustyylinä itselläni ehdottomasti lyhyet hiukset, tällä hetkellä suosin sellaista ''puolipäänutturaa'' If u know what I mean? Ja haaveilen oranssista...


Kaikki lukukaudesta 10-11 / 15-16

Mikä sai minut hyvälle tuulelle: kaverit / muiden ilahduttaminen ja se, että ihmiset käyttää aikaansa muhun :)
Mikä sai minut huonolle tuulelle: ''kaverit'' <--... #teinidraamat / mokat, välinpitämättömyys
Paras tapa rentoutua: musiikki / urheilu, luonto, puhuminen 
Tunsin itseni onnelliseksi, kun joku kehui minua <-- Voi lapsparka näinkö oot elänyt! / Jos jotain yhtä huippuhetkeä haetaan, niin olihan se Belgian kilpailun voitto ihan huippujuttu. Arjessa onnelliseksi tekivät (ja tekevät) pienet asiat: kivat kommentit, hyvä ruoka, hymyt, etc.
Lempihokema: peruskauraa <-- #vainmeidänyläasteluokkajutut / lempihokemaa ei ehkä tällä hetkellä ole, mutta inhokkeja sitäkin enemmän! Esimerkiksi ''edukas'', ''halpuuttaminen''/''halpuutus'' sekä ''erinomanlainen'' ovat aivan järkyttäviä sanoja! Yh.
Inhokkiaine koulussa: hissa / Kappas keppanaa, historiahan se vieläkin! Tosin matikkakin oli kyllä vähintään yhtä tuskaa. :D
Ärsyttävin muoti-ilmiö: lissuilu <-- :________D no comments / En enää ärsyynny niin kovin pienestä, mutta ehkä pikkasen kirpasee se, kuinka niin moni nuori tavoittelee sellaista ''latinokaunottaren'' ulkonäköä tummilla hiuksilla, ylikorostetulla contourilla, volyymiripsillä ja ABH-kulmakarvoilla :D Ja jos kukaan ei oo kertonut koskaan, niin hei mäpä kerron: Kaikkien ei tarvitse näyttää Kylie Jenneriltä - tai miltä ikinä muultakaan, samalta, tyypiltä.


Jouluspesiaali

Joulu tuoksuu: manteleilta <--- MILTÄ MANTELIT TUOKSUU??? :DDD / Glögiltä
... Ja maistuu: pipareilta / suklaalta ja pähkinöiltä
eikä se olisi mitään ilman: lahjoja! / lomaa
Sen sijaan voisin hyvin jättää väliin jokavuotisen: JOULURUUAN / JOULURUOAN :D
Joulufiilikseni on yleensä: <cool> / mennään samalla, eli <cool>


Siis voidaanko nyt ottaa aikalisä ja pohtia sitä, että olen perustanut blogini vuonna 2011, kun kirjoitustyylini on ollut luokkaa tämä: äööö ofc siis d44 hetawAu` galtsust :ddd jjja mitÄÄn ei koskAan voinu kirjottaa niinQ normaalisti...


Ja kaikille nuoremmille lukijoille. Teistäkin voi tulla siis vielä ihan kunnon kansalaisia, uskokaa pois. Kattokaa nyt herranjumala miltä mä olen näyttänyt!
1: Tältä mun kuvat näyttivät 2: Ja tältä näytti reality :_D

Toivottavasti pystyitte nostalgoitumaan joidenkin kohtien kohdalla - tai saitte ainakin hyvät naurut aikaiseksi! Mä kun aina oon ajatellut, että enhän mä mikään nolo teini koskaan ollut... Mutta hei, ehkä me kaikki ollaan. Ja eihän sitä ikinä tiedä, että jos mä vaikka 10 vuoden päästä nauraisin kippurassa tämän vuoden teksteilleni. Ajat muuttuu ja ihmiset siinä mukana. Siksi onkin tärkeää muistaa rustata omia ajatuksiaan välillä ylös: niitä kun on niin kauheen mukava myöhemmin lueskella! Oikeasti, hihitystakuu.

*Kaikki v.2010/2011 vastaukset alkuperäisen kirjoitusasun mukaisia!

Oonpas mä flegmaattinen... mut pointtina oli se, että pannat oli the thing.

Kuten mä olen varmaan joskus aiemminkin saattanut mainita, niin mua kauheasti kiinnostaisi myös kuulla teidän mielipiteitänne siitä, minkälaiset postaukset ovat teille mieleen - eli mikä just SUA kiinnostaa? Haluaisin levittää mahdollisimman paljon iloa, valoa ja viisaita sanoja jokaisen lukijani - olit sitten vakkaristalkkeri tai satunnaisseuraaja - päiviin mahdollisimman usein. 

Siksi kysynkin, että mistä haluaisit mun kirjoittavan - ja minkä tyylisistä postauksista pidät?

1) Self-help (Kuinka löydät itsesi ja saat kaiken potentiaalisi hyödynnettyä, onnellisuus)
2) Omat tarinani (kuka mä olen ollut/ kuka mä olen nykyään, kasvukertomuksia)
3) Asiat, joista muut eivät puhu (ehdottakaa ihmeessä aiheita!)
4) Urheilupostaus minä (omat tavoitteeni urheilijana, treenikalenteria, treenivideopätkiä, kehitystä)
5) Urheilupostaus te (treenivinkkejä, inspiraatiota)
6) Vikellyspostaus (kuulumisia treeneistä, mietteitä valmentamisesta/vikellyksestä lajina)
7) Kuulumispäivittelyt (mitä nyt mun päiviini kuuluu treenien lisäksi)
8) Ruokapostaukset (puhdas ruoka (kiinnostuksena kasvispainotus, ''sokerittomuus'': reseptit, inspiraatio)
9) Jotain aivan muuta, mitä?
Tälläkin tarinalla oli onnellinen loppu, kun meikäkin löysi kulmakarvat.

Heitä ihmeessä kommenttia, jos tää postaus sai sut hymyilemään tai sain sun nostalgiakarvasi pystyyn! Laita myös kommenttilaatikkoon toivepostauksen numero ja mahdollinen lisäsepustus toiveistasi.

Arvostaisin ihan hurjasti.



perjantai 25. marraskuuta 2016

Älä panikoi

''Hyvin se menee''

...

Ens viikollahan se nähään.


ps. Mitä tykkäätte uudesta ulkoasusta? 

maanantai 21. marraskuuta 2016

Back in business

Hei ystävät!

Täällä taas, postailemassa omalla kunnon läppärillä omasta huoneesta tabletin ja hotellin sängyn sijasta. Palasimme kotiin keskiviikkona ja ke-to menikin aikamoisessa häsellyksessä hoitaessa muutamia todo-asap-asioita ja pakatessa uudelleen Ypäjän mj-leirille. 

Odotin leiriä samaan aikaan kauhulla ja innolla, sillä tauossa on aina puolensa: toisaalta kroppani sai vihdoin mahdollisuuden täydelliseen palautumiseen - mutta kuinka paljon kuukausi ehtisikään verottaa lajitaitoa, koordinaatiota tai voimaa? Reissullani en tehnyt ainuttakaan oikeasti rankkaa treeniä (okei se vuorelle kipuaminen vaati kyllä hieman kestävyyttä...), vaan urheiluni koostui lähinnä kävelystä, joogasta ja auringossa hikoilusta - ja olihan niitä joitakin hupsuja lajikokeiluita siellä toki mukana.

Treenileiristä kuitenkin selvittiin - itseasiassa paremmin kuin uskoinkaan. Sain hurjan paljon hyviä vinkkejä sekä juoksuttamiseen että omaan vikellykseeni (sekä ohjelmiini että yksittäisten liikkeiden tekniikkaan). Uskon, että juuri tämä leiri oli superhyvä jokaiselle suomalaiselle osallistujalleen, sillä taiteellisuusaspekti on kyllä loistanut poissaolollaan Suomen vikellyspiireissä... Toivottavasti jokainen osaanottaja - niin vikeltäjät kuin valmentajatkin - saivat viikonlopulta jotakin kotiinviemisiä! 

Odotan erittäin innolla ensi kevättä ja kisakauden alkua. Kehitystä on tapahtunut monen vikeltäjän kohdalla ihan to-del-la paljon... Toivotaan, että nälkä kasvaa syödessä. 
Reissu loppui, reissukuvia saatte vielä katsella pitkään...

Mitäs itse siis puuhailen tällä erää? Seuraavat kaksi viikkoa yritän setviä treenilankani suoraksi ja järkkäillä valmistujaisjuhliani. Iltaisin hengailen yllättäen erilaisissa treeniympäristöissä. Käytän päivisin varmaan aika paljon aikaa keittiössä kokeillen erinäisiä juhlareseptejä sekä kokkaillen ihan kunnon ruokaa itselleni pakkaseen kiirepäivien varalle. Luultavasti yritän muutenkin tehdä mahdollisimman paljon asioita etukäteen, ettei valmistujaisteni jälkeen tule kiirus...

...sillä sain kuin sainkin töitä. Joulukuun alusta en siis enää ole ''lomalainen'', vaan ihan työmuurahaisen arki kutsuu. Pelottavaa, mutta koukuttavaa - taas jotain uutta ja ihmeellistä. Jotenkin on niin kovin hauskaa vaan leikkiä pientä lehteä tuulessa, jota elämä riepottelee eri suuntiin osaamatta päättää sen päämäärää. 

Laita silmät kiinni ja nosta suupielet ylöspäin. Kaikki mitä tarvitset onnellisuuteen tässä ja nyt.
Sovitaanko, että tässä olisi viikkojen 46 + 47 sanailut?

perjantai 11. marraskuuta 2016

Ajatusvirtaa: Elämästä nauttimisen sietämätön vaikeus

Hei ystäväiset. 
 
Yrittelen tässä saada kiinni jostain ajatuksentyngistä, joita pääni sisällä sinkoilee.
 
Oon ollut poissa kotoa nyt 25 päivää, mikä tuntuu samaan aikaan todella pitkältä ajalta - kuitenkin ajalta, joka on pinkonut ohitseni leopardin tavoin. Viime kirjoituksen jälkeen olemme jälleen ehtineet työstää vaikka minkälaisia aktiviteetteja, ensin Gili Air -nimisellä paratiisisaarella ja nyt myöhemmin Lombokilla. Näistä kumpaakaan ei lukenut alkuperäisellä matkasuunnitelmallani, mutta täytyy kyllä kiittää rohkeuttaan tarttua uusiin haasteisiin, sillä molemmat paikat ovat kyllä olleet kokemisen arvoisia. Jälleen, kaikki se mitä olemme kokeneet, on jotenkin niin kovin suurta ja ihmeellistä. Suurempaa kuin sanat, joilla näitä tapahtumia voisi edes kuvailla.
 
Mä oon niin kauhean iloinen ja onnellinen, että oon päässyt oikeasti näkemään ja kokemaan näin paljon. Oon päässyt toteuttamaan paljon asioita, joista ennen vain haaveilin. Oon päässyt tekemään myös paljon sellaista, josta en olisi koskaan edes osannut haaveilla. Hienoimpina kokemuksina mainittakoon surffaus, sup-jooga ja snorklaus.
 
On myös ollut kovin outoa tajuta, kuinka erilaisia ihmisiä eri ympäristöissä oikeastaan kasvaakaan. Täällä on niin paljon ihmisiä, jotka ovat täynnä valoa, vaikka niillä ei käytännössä ole "yhtään mitään" (ts. maallista omaisuutta). Kaikkea ei voi kuitenkaan mitata aina rahassa.
 
Ainahan siitä puhutaan, että raha ei ole kaikki kaikessa, mutta oikeasti: kaikkihan nykypäivänä pyörii niiden eurojen tai muiden valuuttamerkkien ympärillä. Pyöritkö sinäkin? Rahalla saa paljon onnellisuutta edistäviä asioita, mutta yhtä asiaa sillä ei voi ostaa - nimittäin aitoa onnellisuutta, joka itseasiassa on mielentila. Se on mielentila, joka hyväksyy kaikki elämän käänteet, niin hyvät kuin huonot, tietäen että mikään ei kestä ikuisesti. On olemassa muutamakin quote, jonka mukaan et voi elää positiivista elämää, jos mielesi pyörii negatiivisten asioiden ympärillä. Tämä on mielestäni enemmän kuin totta. Ottaisitko itsellesi hetken pohtiaksesi, että onko sinun lasisi päivästä toiseen puoliksi täynnä - vai puoliksi tyhjä? Etsitkö omasta elämästäsi virheitä jotka pitäisi korjata - "virheitä", joiden eliminoinnin jälkeen olisit lähempänä unelmaelämääsi? Vertailetko itseäsi usein muihin - kuinka sinulle taas jaettiin huonoimmat kortit koko kaveriporukastasi?
 
Entä jos vain pyrkisitkin luomaan parhaan version itsestäsi? Entä jos et yrittäisikään pelata tätä elämän peliä kaverisi korteilla - vaan juuri niillä, jotka sinulle jaettiin. Ja juuri niin, kuin olisit saanut tarkalleen haluamasi käden.
Yritän vain sanoa, että elämäsi on juuri niin ihanaa tai kamalaa, kuin miten itse sen haluat ajatella. Toisten elämä saattaa näyttää paljon hohdokkaammalta, mutta sun elämäsi voisi olla ihan yhtä hohdokasta, jos keskityt sen kehittämiseen ainaisen vertailun sijaan. Vertailu on osa elämää, mutta yrittäkää löytää onni niistä asioista, joita teillä on.
 
Mua käskettiin kauheesti nauttimaan ajastani "täällä lämmössä"... Mutta miksei kukaan käske mua koskaan nauttimaan ajastani Suomessa? Tiedän, etten voi nauttia Suomessa merestä, valosta tai lämmöstä, mutta hitto vie - voin nauttia monista muista jutuista siellä! Nauttikaa hyvät ihmiset niistä asioista, joita teidän ympärillänne on. Mä en ainakaan aikonut lopettaa tätä elämästä nauttimista "sen takia, että palaan Suomeen". Siellä on kylmä ja pimeä... mut so what? Siellä on myös perhe, ystäviä, urheilua, kaunista luontoa, koti ja arki.
 
Hymyilkää, halatkaa ja kiittäkää. Ilahduttakaa toisia pienillä teoilla. Auttakaa muita nauttimaan elämästä, oli se sitten Suomessa tai missä ikinä. Tehkää myös itsellenne palvelus, ja nauttikaa omasta elämästänne tässä ja nyt. Vaikka kaikki asiat eivät olisi täydellisesti, on olemassa monia asioita, jotka ovat hyvin just nyt.
 
 

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Viikon 44 sanailut

On sanonta, että elämä on kuin kirja - ja jos et matkustele, luet vain yhden sivun. Tämä selittänee.




Oikeasti.