perjantai 23. joulukuuta 2016

Tiedätkö sä oikeasti, mitä tarkoittaa introvertti?

Moikka ekstrovertit ja erityisesti introvertit!

Tää postaus on omistettu aivan jokaiselle huolimatta siitä, mihin persoonallisuuskategoriaan kuulut - tai luulet kuuluvasi. Ihanaa joulunaikaa ja pysykääs ihanuudet terveinä... toisin kuin allekirjoittanut sängyn pohjalla makoileva yksilö.

Elämme yhteiskunnassa, jossa a) Määritellään introvertti aivan väärällä tavalla ja b) tyrmätään ''introverttius'' taudin tavoin. Antakaas, kun avaan asiaa:


Yhteiskunnan introvertti vs. todellisuus

Introvertti ei välttämättä ole ihminen, joka välttelee sosiaalisia tilanteita tai suhteita. Introvertiksi itsensä luokitteleva henkilö ei välttämättä hengaile jokaista ''vapaata'' minuuttiaan kyhjöttäen omassa huoneessaan pelaillen tai ''muulla tavalla eristyen''. Introverttius ei suoranaisesti tarkoita sisäänpäinkääntymistä tai masennusta ja ahdistusta. 

Introvertti voi vaikuttaa ulospäin hyvinkin ekstrovertiltä. 

Introvertti voi yhtä lailla nauttia seurasta ja pitää hauskaa - joskus jopa innostua jostain spesifistä aiheesta niin, että muita hirvittää. Yksi asia, joka tekee kuitenkin suurimman eron intro- ja ekstrovertin välillä on seuran vaikutus yksilön energiatasoihin: ekstrovertilla seura tuo energiaa, introvertilta se vie sitä. Introverttikin voi siis olla täysillä mukana sosiaalisessa hulinassa - mutta vain tietyn aikaa. Introvertti tarvitsee myös omaa aikaa ladatakseen akkujaan.


Yhteiskunta ja yhteiskunnan normit

Yhteiskuntamme kertoo meille pienestä pitäen, kuinka tulisi uskaltaa olla äänessä ja vallata oma tilansa maailmasta - jottei vain tulisi tallotuksi. Koska edellisen kappaleen suppea stereotypinen käsitys puristaa koko introverttiyden käsitteen yhteen tiettyyn ihmistyyppiin, eihän tässäkään voida mennä kuin metsään ja pahasti. 

Maailma tarvitsee erilaisia ihmisiä - myös introverttejä. Introvertit eivät ole ehkä kovinmpia puhujia, mutta usein sitäkin kovempia ajattelijoita. Jossain töissä se rauhallinen luonne ja harkitseva päätöksenteko saattaa olla jopa valttikortti. Miksi silti tuntuu, että joka toisessa työpaikkailmoituksessa etsitään ''ekstroverttiä''? Miksi silti tuntuu, että tietyt pahoja asioita tehneet ihmiset kategorisoidaan heti ''introverteiksi''? 

Se, miltä näyttää ulospäin ei kerro, oletko intro- vai ekstrovertti.

Introvertillä ei ole koskaan tylsää

Kuten arvata saattaa, olen itse hyvinkin ylpeä introvertti. Omistan myös toki ekstrovertin piirteitä, mutta ennen kaikkea rakastan ja tarvitsen myös omaa rauhaa. Saatan vaikuttaa ulospäin todella sosiaaliselta ja menevältä persoonalta --> eli täydeltä ekstrovertiltä? En kuitenkaan koskaan luokittelisi itseäni tuohon kategoriaan, koska sosiaalisuus on minulle henkilökohtaisesti todella kuluttavaa. Nautin siitä, mutta se vie voimiani. 

On myös kirjoitettu, ettei introvertti koskaan tylsisty. Tämä on aivan totta. 



''Introvertin rankaiseminen yksinäisyydellä on kuin yrittäisi hukuttaa kalan.''


Yksinolo ei ole sama kuin yksinäisyys. Vaikka olisin yksin, en tunne yksinäisyyttä. Nautin omasta seurastani, koska erilaisia pohdittavia asioita löytyy aina. 

Miten oivalsin olevani introvertti?

En ole oikeastaan koskaan syvemmin miettinyt asiaa, mutta luettuani kirjan Introvertit - työpaikan hiljainen vallankumous (Linus Jonkman, 2015) kaikki palaset vain loksahtivat kohdalleen. Ennen ajattelin toki päällisin puolin olevani yhteiskunnan normien sisään kuuluva ekstrovertti. 

Vaikka ihmiset toimivat useinkin hyvin kummallisesti, on kyllä hemmetin hienoa oppia ymmärtämään joitakin omia toimintojaan tuollaisten persoonallisuuksia käsittelevien opusten kautta. Suosittelen lämpimästi muillekkin. Tulee sellainen kevyempi olo. 



Yhteenveto ekstroverteille (otteita ym. kirjasta):

-Introvertit eivät juurikaan samaistu ryhmiin, joten muodostamme mielipiteemme ja näkemyksemme itsenäisesti.

-Muut saattavat pitää introverttejä jähmeinä ja tunteettomina. Pinnan alla introvertit ovat kuitenkin hyvin tunteellisia. Yleensä olemme herkempiä ja neuroottisempia kuin ekstrovertit, joten loukkaukset saattavat kaihertaa mieltämme pitkään. 

-Introversio on sisäsyntyistä, eikä piirrettä voi muuttaa. Sosiaalisuutta voi harjoitella, mutta introversioon sinänsä ei voi vaikuttaa. 

- Introvertit vihaavat small talkia, puhumista ilman oikeaa asiaa. Me rakastamme syvällisiä keskusteluja oikeista asioista oikeiden ihmisten kanssa. 

-Kun introvertti kuuntelee kiinnostuneena, hän saattaa näyttää siltä kuin olisi ilmeettömässä shokkitilassa.

-Vaikka introvertti olisi hiljaa, ei se tarkoita, ettei hänellä olisi sanottavaa. 

-Älä kuvittelekkaan, että introvertin ja ekstrovertin tunnistaisi ulkonäöstä. Todellisen persoonallisuuden saa selville vasta, kun tuntee ihmisen niin hyvin, että tietää miten hän rentoutuu.


KUMPI SINÄ OLET?

Moni valehtelee itselleen vuosia ja vuosia - ehkä jopa koko elämänsä olevansa ekstrovertti: sellainen sosiaalisten tilanteiden pikakiitäjä, joka ravaa juhlasta ja kissanristiäisistä maailman laidan kautta lähes avaruuten asti. Elämäntavassa ei ole sinänsä mitään väärää, mutta entä jos se tuppaakin riistämään enemmän energiaa kuin mitä se antaa? 

Tiedätkö itse oletko enemmän intro- vai ekstrovertti (tai miksei välimuotona toimiva ambivertti)? Entä herättikö postaus jotain uusia ajatuksia sinussa: avasiko se introversion määritelmää, tai tuliko yllätyksenä, että kerroin itse kuuluvani kyseiseen kategoriaan?

tiistai 13. joulukuuta 2016

TEHKÄÄ SITÄ MIKÄ ON TEISTÄ KIVAA

#sanailut


Haluisitteko videon aiheesta? Musta tuntuu, että mulla olisi tästä hirveesti asiaa... 

maanantai 5. joulukuuta 2016

Never say never


“Thousands of candles can be lighted from a


 single candle, and the life of the candle will not

be shortened. Happiness never decreases by being
 

shared.”

-Buddha

Kiitos.

Mulla oli siis  lakitus ja ylioppilasjuhlat viikonloppuna, ja haluan ehdottomasti vielä uudestaan kiittää kaikkia teitä ihania ihmisiä, jotka mulle onnitteluja toitte.  Tuli sellainen onnellisuuden yliannostus.

Mulle itselle tuntuu aina hassulta, kun porukka tulee ''juhlimaan mua'', koska en tälläkään kertaa kokenut että olisin tehnyt mitään kovin kummallista - sainhan mä taas vaan yhden koulun päätökseen. Enkä vain voi uskoa, että oon saanut haalittua ympärilleni noin mahtavaa populaa... Oli niiiiin superihanaa nähdä niitä ihmisiä, jotka oikeasti merkkaavat elämässä. Kiitos että tulitte, kiitos että olette. <3

Uskokaa tai älkää, hauskaa oli myös pitää puhe lakituustilaisuudessa! En olisi koskaan uskonut sanovani näin (tai tekeväni mitään tuollaista!), mutta niin siinä vain pääsi käymään. Ehkä mustakin tulee vielä joku päivä joku hyvä puhuja-ihminen.


Jaarittelin puheessani muutamia pätkiä myös muutoksesta, ja ajattelin edellisen postauksen teemaa jatkaen kirjata asioita, joita olen joskus vihannut, mutta joista nykyään pidän (tai joita edes siedän). Siis never say never -tyylillä...

1. yleisölle puhuminen
Tästä jo mainitsinkin hieman... Enkä oikeastaan tiedä missä vaiheessa tää on muuttunut. Pikkuhiljaa, varmaan iän ja kokemuksen myötä. Ennen jännitti ja pelotti, nykyään tunnetta voisi ehkä kuvailla innostukseksi jännityksellä maustettuna.

2. jooga
Mä muistan, kuinka vielä ehkä vuosikin sitten vannoin, etten koske joogaan enää pitkällä tikullakaan. Mulla oli tosi huonoja kokemuksia (koululiikunnasta), koska jooga tuntui tylsältä ja toisaalta kovin väkinäiseltä (kun hengityksestä ei ollut puhettakaan, mähän en sitten hengittänyt - ja lopputulemana kaikissa asennoissa oli lievästi sanottuna epämukavaa hengata). Nykyään jooga on tietynlainen henkireikä, oman rauhan ottamista ihan kalenterista.

3. kookos (makuna)
Vihasin lapsena kookosta. Kiinnostus ''puhtaampaa'' ruokaa kohti ajoi kuitenkin kokeilemaan kookostuotteita omissa ruuissa, ja nyt kaapista löytyy niin kookosöljyä, -maitoa kuin -kermaakin! Sopii to-del-la moniin ruokiin, niin makeisiin kuin suolaisiinkin, suosittelen!

4. vaaleanpunainen
En vieläkään ole mikään prinsessaihminen tai roosa-fani, mutta pakko myöntää, että onhan se ihan soma väri.

Tää ei silti tosiaan tarkoita, että valitsisin ikinä sen värisiä vaatteita/tavaroita käyttööni, jos vaihtoehtoja on tarjolla :D

5. joululaulut
Ovat ihania! Kuinka oonkaan voinut olla pitämättä?