Moi.
Oon kuvaillut ja editoinut jossain määrin kaksi videota.., mutta törmään koko ajan samaan ongelmaan: ankaruuteen ja hillittömään itsekritiikkiin. Koska videoiden kuvaaminen ja editoiminen on mulle uutta hommaa, oon siinä vielä hyvinkin keskeneräinen otus - en vaan halua uskoa sitä. En halua uskoa, että en osaa jotain ensimmäiseltä yrittämältä. Tämä ei varmaankaan liene uusi ajatus monellekkaan? On paljon haastavampaa ja tietyllä tavalla alastomampaa kuvata videota kuin kirjoittaa. On hyvin erilaista katsella ruudulta omaa naamaa ja kuunnella omaa ääntä kuin lukea tekstimuotoista ajatuksenvirtaa. Tuntuu, että hauskaa ja helppoa tekstiä usein vain syntyy, mutta videot... On haastavaa, kun tuomitsee omia maneerejaan ja sanavalintojaan virheiksi. Se on haastavaa, koska kaikkea ei voi tai jaksa kuitenkaan editoida pois.
Mutta taas hei haloo järki ja aivot. Kuka on luonut mulle sääntöjä, joidenka mukaan a) Mun pitäisi ylipäätään julkaista videoita viikottain b) Jokaisen niistä pitäisi antaa kaikille kaikkea ja c) Niiden pitäisi olla vielä nätisti editoitukin? Minä. Minä itse.
En oleta, että kukaan teistä oikeasti vaatisi noita multa. En edes keksi syytä, missä tilanteessa kukaan vaatisi toiselta mitään noin paljon. Eiköhän asia ole jälleen niin, että itsehän sitä on oman elämänsä pahin arvostelija. Ja jälleen, mikäköhän on arvostelun kohde? Sanavalinnat, jäätymiset, sanomatta jätetyt kohdat, maneerit... Asiat, jotka erottavat meidät koneista. Kyllä, mä ihailen sujuvaa puhumista, mutta eihän se muulla taidakkaan kehittyä kuin puhumalla.
Muistutus myös tähän itselle: Karisma on kuitenkin se, kumpi enemmän vaakakupissa painaa kuin ''virheetön'' kielenkäyttö. Joten nou hätä, enköhän mä sen handlaa.
Yritän hiljalleen saada itseni uskomaan omia sanojani: epätäydellisyys on kaunista ja että failure is a compulsory part of the progress. Ilman mokia ei tule onnistumisia. Ilman yrittämistä mahdollisuudet onnistua ovat 0 %. Eli yritä ja tee mokia pelkäämättä. Muista myös välillä höllentää sitä pipoa päässä, äläkä oo itsellesi turhan tiukkis. Elä kivaa elämääsi ja nauti siitä.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ps. Ajattelin ottaa vuoden tavoitteeksi lukea/kuunnella/katsoa ainakin 50 kirjaa/dokkaria/sivistävää sisältöä. Jos on mitään vinkkejä koskien aihealueita selfhelp (itsensä kehittäminen), johtaminen, keittiöpsykologia, käyttäytymistiede, (dokumenteissa kaikki aiheet!), niin vinkkejä otetaan avosylin vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti