keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Mites meni Budapestin kisat 2015?

''Puhalla siihen pulloon'' ...




Hei kauniit! Palailin - ikävä kyllä - maanantaina Unkarista vuoden ekoista kunnon kisoista, enkä voi muuta kuin toistaa itseäni. Ihanat ihmiset, kaunis kesäinen Budapest ja kaikin puolin mahtava reissu saa hymyilemään vielä pitkään. 

Keskiviikko

Lähdimme iltakoneella kohti Budapestia, farkut jaloissa ja takit päällä tietenkin. Kentällä kaikki sujui ilman suurempia kommelluksia, samoin lentomme Unkariin. Unkarin päässä lämpötila oli kuitenkin hieman totuttua korkeampi ja saimme vaihtaa ylle shortsit ja kesäiset topit - ah, kuinka ihana tunne se olikaan. Taksi kuskaili meidät lähelle majoitustamme, mikä näytti ulkoa päin ... hylätyltä kololta - näin lievästi sanottuna. Kadulla oven vieressä makasi mm. kerjäläinen pahvilaatikkokotinsa kanssa... Sisään päästyämme saimme kuitenkin huokaista helpotuksesta. Vaikka kämppämme oli sellainen yksiön kokoinen pieni huusholli, oli se todella siisti - ja varustettu jopa wifillä! Eli kisamatkojen luksusta siis.
Torstai

Torstaina oli vuorossa eläinlääkärin tarkastus ja heppojen metsästys. Olin lievästi sanottuna paniikissa, enhän vielä tuossa vaiheessa tiennyt lainkaan hepastani. Katsoin aamulla yhden hepan treenit, iltapäivällä menin kokeilemaan toista. Kumpikaan ei kuitenkaan aivan vastannut odotuksiani - tai oikeastaan ongelmana oli erilaiset kamat, oli sitten kyse liian liukkaasta patjasta tai jäätävän mallisista kahvoista... Ne tuovat peliin kuitenkin aika paljon. 

Illalla pääsin kokeilemaan vielä yhtä unkarilaista heppaa, Cosmosta. Cosmos on - ja oli - iso, mutta ajattelin, etten ainakaan kokeilemalla häviä mitään. Onnekseni heppa oli ihana, todella tasainen ja helppo mennä. Seisomassa tuli sellainen flow-tunne, kuin olisi voinut leijua.

Perjantai

Kisat alkoivat. Ensimmäiset perikset menivät hieman jännittyneissä tunnelmissa, pikainen verkkamme kesti kymmenisen minuuttia, eikä juoksuttajani vaikuttanut lainkaan kiireiseltä. Vaikka verkka oli mitä oli, olisin voinut jättää kaiken turhan sähläämisen pois, olihan allani todella upea otus. 

Kävimme päivän mittaan syömässä viereisessä kauppakeskuksessa, (hassuahan tuossa kisapaikassa on sen sijainti: se on todella keskustassa), makasimme nurmikolla auringossa ja katselimme muiden suorituksia. Illemmalla jännitimme pisteitä ja todella leuka lattiassa katselin tuloksia: Pisteiksi sain 6.6 ja olin sijalla 5./18. 
Lauantai

Kyyripäivä. Suoritin oman vapaaohjelmani jo heti aamusta, mikä oli ehkä ihan hyvä. Budapestissa saattoi päivällä olla se +25 astetta, mikä on pienessä maneesissa täynnä juoksevia vikeltäjiä aika paljon... Ja suomalaiset hikoilivat paikallisessa saunassa kuin pienet possut. Mutta takaisin kyyriin; osa liikkeistä meni todella hyvin, osa ei niinkään. Ihmetystä aiheutti mm. seisonnat. Kuinka h'tin vaikeata on tehdä seisontasarjaa parin kymmenen metrin päässä verkasta? Ilmeisen vaikeaa. :D Flikki ja kässäri menivät kuitenkin hyvin, ottaen huomioon sen, etten ole flikkiäkään tehnyt sitten Oulun SM-kisojen. Viimeisenä mainittakoon, että toinen sennuikäinen ykkösluokan osallistuja voitti luokkansa ja saimme iloisena kuunnella Suomen kansallishymniä. 

Liinan palkintojenjaon jälkeen suuntasimme Gellert Hillille, joka on korkea nähtävyys (vuori) Pestin puolella. Yritimme epätoivoisesti saada otettua hienoa tiimiakrokuvaa, joka osoittautui yllättävän vaikeaksi. Loppujen lopuksi pääsimme kuitenkin vuoren huipulle asti, ja olihan siellä yhtä mahtavat näkymät kuin vuosi takaperinkin. Suosittelen!
Sunnuntai

Olin edellispäivän suoritusten jälkeen sijalla 3,, olinhan saanut kyyristä 7.1... Heh. Perikset tein taas aamulla, keskittyen ja paljon rauhallisemmin mielin kuin perjantaina. Suoritusten välissä taas hengailimme kesäsäässä ulkona ja nautimme olostamme, mikä kisamatka! Oli aivan käsittämätöntä miten paljon meillä oli vapaa-aikaa. Miten helppoa kaikki oli. Shoppincenteristä sai ruokaa ympäri päivän, asunto oli vajaan viiden minuutin matkan päässä, eikä lainaheppa tuottanut mitään ihmeellistä työtä tai tuskaa. Puolen päivän jälkeen oli vapaaohjelmien vuoro ja tiesin, että jos suoritan nyt hyvin, on minulla mahdollisuus saavuttaa mitalisija kansainvälisissä kisoissa! Pienet paineet ehkä auttoivat pitämään vireystilaa yllä, koska itse suoritus meni hyvin! Ei täydellisesti, mutta eihän sitä voi alkukaudesta odottaakkaan. Sain mielenrauhan ja hyvän mielen lisäksi hieman tyhjän olon. Taasko oli yhdet kisat kisattu?

Alkuillasta marssimme palkintojenjakoon odottavaisin mielin, ja HOPEAAHAN SIELTÄ TULI! (Loppupisteeni 6.8) Oi sitä ilon määrää, mikä varmasti loisti kasvoiltani. Oli hieno tunne seistä rivissä seitsemäntoista muun hyvän vikeltäjän kanssa leuka pystyssä, ylpeänä pisteistään. 

Kaikenkaikkiaan kisat olivat jälleen kerran hieno kokemus, kiitokset kaikille, jotka teette tästä mahdollista. Kiitos että saan elää unelmaa. Minun unelmaani.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oonpas ilosen näkönen tos kuvassa ku te kaikki muut hymyilette tollast hammashymyy :'D t. liina

Anonyymi kirjoitti...

Mahtavaa ja onnea! :) Kaikilla taisi mennä aikamoisen hyvin. Jonkinlaista videomateriaalia olisi hauska nähdä. ;D

- Katja

Anonyymi kirjoitti...

Onnea!!! Ihnana puku ja tossut <3

Heta kirjoitti...

Kiitos ihanat ♡♡

Katariina N kirjoitti...

Oi kuinka tästä huokuu ihana fiilis! :'3 + Onnea sijoituksesta! :)

The Little Dreamer

Heta kirjoitti...

K i i t o s < 3