tiistai 7. lokakuuta 2014

Kuka uudistaisi koulusysteemin?


Terve taas kaikennäköisille ja -muotoisille toveruksille sinne yhteyden toiseen päähän. Oulu tuli ja Oulu meni, mutta nyt postaan jostain aivan muusta, nimittäin mielipidettäni suomalaisesta koulusysteemistämme suurimmalta osin lukion näkökulmasta. Mulla on ollut jo aika pitkään muhimassa ajatus tämänkaltaisesta postauksesta ja tänään vihdoin ajattelin avata näitä näkökulmia teillekin. 

Suomalainen koulusysteemi on ollut jo kauan kuumaa kamaa maailmalla, Suomalaista koulusysteemiä arvostetaan ja Suomessa ollaan oltu edelläkävijöitä. Ollaan oltu. Kamalan kieliopillisen muodon lisäksi haluan korostaa kyseistä sanaparia huomauttaakseni ettei koulusysteemiä ole pahemmin uudistettu. 

Toki kouluihin on otettu käyttöön pikkuhiljaa uutta hienoa elektroniikkaa, mutta mitä iloa näistä on, jos vain yksi kymmenestä opettajasta hyödyntää näitä? Tämän vuoden lukiolaisille on suositeltu omia koneita opiskelun tueksi, mikä on mielestän todella hyvä asia. Onko kukaan kuitenkaan ottanut huomioon oppiaineiden uudistustarvetta? 
Mielestäni opiskelemme todella paljon turhia asioita. On totta, etten voi tietää mitä tietoja tulen tarvitsemaan tulevaisuudessa, mutta miksi ihmeessä olen pakotettu opiskelemaan syventäviä asiakokonaisuuksia aineista, joihin en aio suuntautua myöhemmin? Moni lukion jo käynyt varmaankin voi myöntää historian vuosilukujen ja matemaattisten kaavojen hautautuneen kirjojen mukana pölykasoihin ullakolle. On olemassa paljon tärkeitäkin asioita joita opiskelemme joka päivä. Väitän kuitenkin, että on asioita, joita olisi hyödyllisempi osata kuin maaperän koostumuksen biologilliset termistöt. Opiskelemme lukiossa tulevaisuuttamme varten... Onko otettu huomioon, että suuri osa muuttaa pois kotoaan lukio-opintojen jälkeen? Miksei koulussa opetella laskujen maksamista? Miksemme opettele asunnon hankkimista tai kodin kunnossapitoa? Jotenkin en vaan käsitä. Miksi opiskelemme teoriaa kun oikea elämä vaatii käytäntöjä?

Ehkä ärsyttävintä tunneilla on yrittää tehdä ryhmätyötä ihmisten kanssa, jotka eivät osaa sosiaalista kanssakäymistä. MIKSEI KOULUSSA OPETETA KOMMUNIKOINTIA? Enkä tarkoita että jokaisen suun pitäisi käydä kuin papukaijalla. On kuitenkin tärkeää osata avata se suu ja tehdä yhteistyötä.

Mikäli kokonaisia oppiaineita ei haluta kokonaan poistaa, voisiko reaaliaineista tehdä valinnaisia? Voisin mielelläni jättää parit historian, uskonnon, biologian ja maantiedon kurssit pois ja korvata ne vaikka kielillä tai mahdollisilla uusilla aineilla. 


Täysin oma asiakokonaisuutensa on koululiikunta. Olen todella tympääntynyt koululiikuntaan, enkä yhtään ihmettele ettei se oikein muillakaan näytä nappaavan. Maailma muuttuu, niin koulunkin pitäisi. Olen samaa mieltä, että liikunta on tärkeää, mutta tapa millä tunnit toteutetaan on aivan liian vanhanaikainen. Opetussuunnitelmaan kuuluu aina ja ikuisesti samat asiat: kaikki erilaiset pallopelit, yleisurheilu, voimistelu, uinti, hiihto, luistelu... jne. 

Olenko ainut, joka kyllästyi tuohon toistoon jo ala-asteella? Vihaan lähes kaikkia noista lajeista. En pidä koriksesta (liian pitkille), pingiksestä (tylsää), lentopallosta (sattuu), sulkiksesta/tenniksestä (en vaan osaa), luistelusta (sattuu jalkoihin + kylmyys), uinnista (kroppapaniikki), yleisurheilusta (juoksutestit), hiihto (en ole koskaan osannut tai nauttinut siitä), voimistelu (se on niin pelleilyä, koska kukaan muu ei uskalla edes yrittää).  Onko mitään mistä pidän? Se riippuu seurasta.

Asenne vaikuttaa kaikkeen tekemiseen ja noista inhokkilajeistakin voi tulla siedettäviä hyvällä porukalla. Helpompaa on kuitenkin tarjota oppilaille mieleistä tekemistä kuin muuttaa asenteita. Miksei siis jaettaisi pakollinen liikunta vaikka kolmeen osa-alueeseen, mistä voisi valita mieleisensä? Jako voisi olla vaikka pallopelit, tanssi- & voimistelutyyppiset lajit sekä kestävyys + peruslajit. Minusta tämä voisi olla aika hemmetin toimiva kombo. Kaikki pääsisivät tekemään omaa juttuaan ja nauttimaan liikunnasta hyvällä asenteella. Ei tarvitsisi yrittää väntää naamaa hymyyn vaikka luistellessaan mikäli sitä vihaa. 

Toinen asia on koulun liikuntatestit. Lukiossani on kahdet liikuntatestit: kestävyys- sekä voimatestit. Voin kuvitella, kuinka helvettiä nämä varmasti ovat vähemmän liikkuville, koska en itsekään rakasta sitä juoksutestiä. Miksi liikuntaa pitää arvioida sellaisilla testeillä, mitkä eivät välttämättä korreloi liikunnallisuuden kanssa millään tavalla? Liikuntaa ja lajeja on monenlaisia, kuten ihmisiäkin. Miksi taitolajin harrastajaa mitataan kestävyystestillä, mutta kestävyysjuoksijaa ei laiteta tekemään käsilläseisontoja? Jos oppilaita halutaan testailla kuin koe-eläimiä, tulisi testaustapa olla järkevä.
On siis paljon asioita, jotka voisivat tehdä koulunkäynnistä mielekkäämpää. Puhuin paljon valinnaisuudesta, koska ihmisten tulisi saada mahdollisuus opiskella omalla tavallaan. Pääosin argumenttini suuntautuivat lukio-opiskeluun ja toivon että joku kaunis päivä herättäisiin todellisuuteen koulujärjestelmän kanssa. Ei auta, että puitteet uudistuvat, sisällönkin on muututtava.

Olipas mulla tänään paljon asiaa. Onko muilla jotain ajatuksia koulunkäynnistä, mitä haluasit muuttaa koulussasi tai mitkä asiat toimivat?

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Nyt on kyllä pakko sen verran sanoa, että lukio ei ole elämänkoulu. Lukiossa opiskellaan kouluaineita, ei mitä teet verkkopankissa laskujen kanssa tai kuinka hankit asunnon. Sen teet pankissa ASIANTUNTIJAN kanssa, yleensä sitten kun olet täyttänyt 18 sieltä tulee ihan puhelu missä sinua pyydetään varaamaan aika pankkiin.

Lukio on yleissivistävä koulutus ja on jatkoa peruskoululle, jos et ole valmis valitsemaan suoraan ammattiin valmistavaa toisen asteen koulutusta. Lukio-opintoihin kuuluu normaalit kouluaineet, niin reaalit kuin kielet ja matemaattisetkin, ja tietty osa niistä on pakollisia kaikille. Pakolliset kurssit käytyä saat valinnanvapauden päättää, mitä aineita jatkat syventävillä kursseilla ja mitkä lopetat pakollisiin. Omasta mielestä systeemi on toimiva, sillä tällöin jokaiselle kertyy tietty määrä samoja aineita opiskeltuna. Lukio menettäisi merkityksensä, jos jokainen saisi todella valita mitä opiskelee ja miten paljon. Lukio jakautuisi liikaa, ja monien aineiden opiskelu vähentyisi eikä vertailuja voisi suorittaa saati tehdä tilastoja.

Mitä taas koululiikuntaan tulee, olet kyllä täysin oikeassa. Komppaan täysillä, että liikuntasysteemiä pitäisi muokata ja testejä uusia. Itsekin urheilullisena tyttönä pärjäsin toki liikunnassa, mutta järkyttävää pakkopullaa se välillä oli.

Pääpointtini oli kuitenki se, että lukio on tietoisesti perusaineiden opiskelua, ja jokaisesta(paitsi kielistä) tulee vähintään yksi kurssi pakollisesti suoritettavaksi ihan vaan jo sen takia, että koskaan ei voi tietää mistä saattaa innostua. Itse esimerkiksi innostuin historiasta toden teolla vasta lukiossa, vaikka yläasteella moista ainetta inhosinkin. Loppujen lopuksi kirjoitin historian ja olen enemmän kuin tyytyväinen, että se pakollisena aineena tuli mieleiseksi. Tosin kyllähän ne lyhyen matikan kuusi pakollista kurssia veti minultakin selän kumaraan, myönnetään. Neuvoni onkin laittaa keskittyminen ja voimavarat niihin aineisiin joissa todella haluaa menestyä ja mistä pitää. Jos tiedät, ettet tulevaisuudessa tule tarvitsemaan esimerkiksi psykologiaa, ota tavoitteeksi saada se yksi ainut kurssi vain suoritettua keinolla millä hyvänsä, ja keskity panostamaan niihin mieleisempiin, esim pitkään matematiikkaan. ( okei huono esimerkki ei kukaan voi tykätä siitä.. :-D )

Aina on toki parantamisen varaa jopa tässä meidän ihanassa suomalaisessa koulusysteemissä, mutta lukio on tosiaan sivistystä eikä siihen kuulu laskujen maksamisen opettaminen saati asunto asiat tai kodin kunnossapito. Ne opit seuraamalla vaikkapa äitiä ja isiä, tai kysymällä neuvoa asiantuntijalta. (+yhteiskuntaopissa kylläkin käydään aika paljon tämmöisiä...)

Kamalan pitkä kommenti, mutta en koskaan kommentoi mitään ja nyt näin tilaisuuden! :-D En nyt tarkota lytätä sun tekstiä, mutta ota huomioon nämä seikat:-) Tosin ajatus siitä, että lukiossa olisi yksi kurssi pelkästään tommosille "arjen pulmille" on aika hauska:-D Hyvää tekstiä ja ajatuksia sulla kyllä on paljon. Kivaa lukea tälleen ja huomata, että joku oikeesti selkeesti miettii ja pohtii asioita! Hienoahienoa:-)

oonareeta kirjoitti...

Amen. #ykskurssihistoriaariittäis

Heta kirjoitti...

Anonyymille:

Kyllä, lukio on yleissivistävä koulu, mutta minusta pakollisia kursseja on silti liikaa. Se voi tosin johtua siitäkin, että inhokkiaineeni vievät pakollisista kursseista suuremman palasen kuin ne kiinnostusta herättävät, mikä tekee kokonaisuudesta raskaan opiskella näin kaikkien treenien ohella. (ja tästä päästään asiaan että miksen ole sitten urheilulukiossa?! Jaa-a. Hyvä kysymys.)

Tosiaan joku tulevaisuuden arkea helpottava kurssi voisi olla hyvä lisä koulutukseen, eihän sen tarvitsisi kokonainen aine olla.

On mahtavaa saada kuitenkin keskustelua aikaan ja kuulla muidenkin mielipiteitä eri vinkkeleistä katsottuina, kiitos siitä!

Ja Oonalle:

:D Hah. #sanosmuuta

Anonyymi kirjoitti...

Oon nyt kyllä vähän samoilla linjoilla ekan anonyymin kanssa. Lukio on kuitenkin yleissivistävä koulu, ja mun mielestä olisi lähinnä naurettavaa, jos siellä olisi joku "näin maksat laskusi" -kurssi. Useatkaan eivät tykkää käytännönläheisestä oppimisesta, vaan oppivat paremmin kuuntelemalla ja seuraamalla opetusta. Käytännönläheistä oppimista varten meillä on ammattikoulut. Lisäksi on olemassa talouskoulut (muistaakseni se on tällä nimellä), joissa opetetaan juuri näitä kodin hoitoon liittyviä asioita, eli ne jotka kokevat tarvitsevansa siinä ohjausta, voivat itse hakeutua sellaiseen kouluun missä sitä ohjausta saa.

Itse ainakin menin lukioon sen takia, että halusin päästä ammattiin, joka vaatii yliopistokoulutuksen, en sen takia etten olisi tiennyt, mitä haluan tehdä. Ja voin sanoa, että ilman lukio-opintoja olisin tällä hetkellä pulassa. Olisin saattanut ehkä (hyvin epätodennäköistä kyllä) päästä yliopistoon sisään ilmankin, mutta kurssien läpipääsy olisi erittäin vaikeaa, kun tälläkin hetkellä saa tosissaan tehdä töitä hyvien arvosanojen eteen. En tiedä, mitä aiot tehdä lukion jälkeen, mutta jos lähdet yliopistoon, niin kannattaa varautua siihen, että se tulee olemaan kymmenen kertaa rankempaa kuin lukio.

Toisaalta olen sun kanssa samaa mieltä siitä, että jonkin verran enemmän valinnaisuutta saisi olla, ja jotkin pakolliset kurssit eivät ole välttämättä niin tärkeitä. Esimerkiksi ruotsin opiskelu pitäisi minun mielestä tehdä vapaavalintaiseksi, mutta niin, että olisi pakko valita joku kieli englannin lisäksi. Esimerkiksi itä-Suomessa venäjä olisi paljon käytännöllisempi kuin ruotsin kielitaito.

Heta kirjoitti...

Toiselle anonyymille:

En ehkä tarkoittanut painottaa sitä laskujen maksamista noin paljon kuin ilmeisesti käsitit(?), mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että voisimme suunnata resursseja järkevämminkin. Pidän kyllä itse opiskelusta ja saan toki hyviä arvosanoja, koen kuitenkin hieman turhautumista joidekin aineiden opetussisällöstä.

Viimeiseksi mainitsemasi pointti on lähimpänä oikeaa ideaani tekstissä: opiskelua pitäisi järkevöittää nykyaikaan sopivaksi. Esimerkiksi juurikin alueelliset erot (kielissä) ja maailman globalisaatio huomioon ottaen.