..Joten yritän pitää mieleni positiivisena. Kerroinkin tuossa edellisessä postauksessa jo polveni pienestä runnomisesta.. No kyllähän se sitten tuossa perjantai-aamuna oli päättänyt turvota aivan jäätävän kokoiseksi, joten Kouvolan sijasta suunnistinkin sairaalaan. Käveleminen on hankalaa, koska polveni koukistaminen sattuu aivan kamalasti ja seisomaan noustessani polveeni tulee kamala paine.
Peijaksessa minulta poistettiin tikit ja haava avattiin. Minulta otettiin myös verikokeita ja haavaa punktioitiin kahteen kertaan. (Punktiointi=Imetään pitkän neulan avulla ylimääräistä nestettä pois) Tämän lisäksi polveni kuvattiin röntgenissä ja ultrattiin. Tulehdus on luultavasti vain pinnallisesti haavassa, muut tulokset näyttivät aikalailla negatiivista. Nestettä polvessani kuitenkin vielä on. Lisäksi sain 10 päivän antibioottikuurin ja liikuntakiellon. Viimesimmät päivät oon siis vaan laahustellut kotona.
Yääh. Mitäs muuta? Olen nyt virallisesti valmentaja ja eilen olikin ensimmäiset oikeat vikellystreenimme epävirallisen joukkueemme kanssa! Osan silmistä paistaa ihana oppimisen halu ja täysi motivaatio! Olisi kyllä niin unelma päästä kevään lopussa Lahteen kisoihin näiden kanssa.. Kaukainen haave, mutta toiveikkaana pysytään!
Ja tottakai nythän ollaan taas päästy tuosta kamalasta lomasta eroon. Nyt sitä pitäisi taas yrittää sopeutua lukioon ja lukion tapoihin. Hirvittää vaan pikkasen, kuin niin moni on kysellyt, että aionko treenien ohella suorittaa lukion neljässä vuodessa. Hetkinen, itse olin kyllä ajatellut kolmea vuotta.. Saapi nähdä, että miten käy. o:
ps. Huomatkaas tuo toivottu esittelyteksti tuolla ylätunnisteissa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti