torstai 7. helmikuuta 2013

Jos ei treenijutut kiinnosta, skrollaa alemmas.


Hjelous taas eevripadi, minä hengissä, blogi ei?

Nykyään ei vaan tunnu olevan aikaa millekkään turhalle. Siinä sivussa bloggaaminenkin on hieman jäänyt, josta olen pahoillani. Aina välillä mietin, missä välissä ihmiset ehtii tavata toisiaan, tai ostella pappa-betalartekniikalla kaikki Stadin kaupat tyhjäksi.. Yht'äkkiä mieleeni juolahtaa kuitenkin sana, joka esiintyy kalenterissani lähes joka ikinen päivä: treenit. harkat. vikellys. kuntosali. spinning. Rakastan treenaamista, enkä osaisi elää ilman noita juttuja. Palatte varmaan oikeasti halusta kuulla viikon ohjelmani? Joka viikkohan tuo tietysti hieman muuttuu -varsinkin viikonloppujen osalta, kun on valmennuksia ja kisoja.


Tältä kalenterini saattaa täydempinä viikkoina näyttää..
Ma - spinning 1h + akrobatiakurssi 1,5h
Ti - ratsastus 1h + pukkitreenit 1,5h + volttitreeni 20-30 min
Ke - salitreeni 1h + telinevoimistelu 2h
To - koululiikunta 1,5h + salitreeni 1,5h + pukkitreenit 1,5h
Pe - koululiikunta 1,5h + spinning 1h
La - tulevaisuudessa heppatreeni 1h
Su - Spinnig/sali 1h + heppatreeni 1h+1h

+ Koiran kanssa lenkkeilyt, paikasta toiseen kävelyt ja omat treenisessiot kotona.. Hupsis.

Uudet treenikengät!
...Tämä ei kuitenkaan ollut se pääasiani, mistä halusin tänne kirjoitella. Aiheeni, mitä olen joutunut mietiskelemään lähiaikoina, on ollut hormonihoidot.


En osaa oikein kuvailla nyt mun mielialaa  millään sanoilla.. Oon aina tajunnut, että oon ollut pienempikokoisempi, kuin muut. Kaikki on siitä aina huomautellut ja saan kuulla siitä vieläkin joka ikinen päivä. Olen aikalailla tottunut siihen, että ihmiset hämmästyy kuullessaan mun iän.. monet luulee ulkonäön perusteella monia vuosia nuoremmaksi. Kyllähän se tavallaan on satuttanut, kun tajusi, ettei sovi muottiin, johon muut samanikäiset menee. Mutta ehkä se on kouluttanut musta vahvemman ihmisen -sellaisen, joka ei sanoista lannistu -vai sellaisen, joka on vain tottunut kestämään alituisesti pientä naljailua ? 




Syksyllä kävin jo muutamissa tutkimuksissa, missä selviteltiin syytä tähän mun tilanteeseen.(= Siihen, että mun kasvukäyrät on tosi alakantissa..) Kävin muutamissa verikokeissa, mutta diagnooseja ei tullut. Kohta pitäisi tulla taas lähete lääkärille ja olisi vissiin hormonien vuoro. Lievästi sanottuna olen aika paniikissa. Ensimmäinen asiahan on se, että elämäni vaikeutuu huomattavasti, koska mun on aivan pakko pilkkoa ne saamarin pillerit miljooniin osiin ennen kun saan ne kurkusta alas.. Toinen ja vielä kamalampi asia on se, etten todellakaan tiedä, miten kyseinen hoito tulisi vaikuttamaan tulevaisuuteeni tai kehooni. En todellakaan halua opetella uudestaan vartalon motoriikkaa - en halua tulla isoksi. Haluaisin vain olla pieni, mutta hyväkroppainen ja lihaksikas.


Joo-o, se niistä ongelmista.. Muuten mulla menee ihan kivasti, koulussa sujuu ja treenejä tosiaan on ihan tarpeeksi. Huomenna lähden Oonan ja sen perheen kanssa Rukalle viikoksi laskettelemaan, mikä on ihan tajuttoman siistiä! Toivottavasti en vaan onnistu hajottamaan itseäni. 


Viikonloppuna näin pitkästä aikaa vanhan hyvän frendin, jonka kanssa juttua riitti cashewpähkinöistä shoppailun ja ruoan kautta myös syvällisempiin aiheisiin. On ihanaa omistaa ystäviä, joiden kanssa voi jutella niin monista asioista, vaikka ei olisi nähnyt kyseistä henkilöä vuoteen! Sen vaan sanon, että välimatka ei ole tekosyy ystävyyden viilenemiselle.. Pitäkää siis vanhoista hyvistä kaverisuhteista kiinni. 

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

aika tiukat treenipäivät sul, kantsii pitää ainaki se yks päivä viikossa välipäivää treenailust ja vähä tankkaa ja rauhottuu. Se on aika välttämätön ja kehittää enemmän et saa lihaksetki lepoo:)
-petra

Hetaito kirjoitti...

Joo ei mulla ihan joka viikko noin tiukka aikataulu ookkaan, ja oot tossa asiassa tietty ihan oikeessa. (:

Anonyymi kirjoitti...

Millon teillä päin on hiihtoloma? :)

Hetaito kirjoitti...

Ano, meillä alkaisi oikeesti toi loma vasta 18. pv, mutta otetaan vähä niinku varaslähtö lomalle jo lähtemällä huomen :)

Anonyymi kirjoitti...

Minkä kokonen sä sit oot oikein! Et näytä kuvissa hirmuisen pienelle:) Oot tosi kaunis!

Hetaito kirjoitti...

Ano2, heheh, oon vähän yli puolentoista metrin (: Ja kiitos!

Jek-ki kirjoitti...

No et sä ny munkaa mielestä niin lyhyeltä näytä :). En kyllä itekkään oo mikään hongan kolistaja oman 160 cm:ni kanssa ja syytä ei tarvi hakea kaukaa ku äitillä ei oo pituutta kun se 152. Toivottavasti hormoonihoidoista ei oo mitään suurta haittaa ettei tulis ylimääräsiä huolia :).
En tajua miten sulla riittää aika kaikkeen tohon. Itekkin oon yrittäny syödä terveellisesti ja panostaa liikuntaan, koska haluisin kehittyä tossa vikellyksessä. Siitähän se menestyksen salaisuus löytyy - treenaamisesta.
Huh, tulipas tästäki nyt taas pitkä :D

Anonyymi kirjoitti...

lasketko laudalla vai suksilla?:) ja mitä osia treenaat salilla, reidet, pohkeet yms.? Mite kaua menee et tulee näkyvää tulosta?
tykkään tästä blogistas tosi paljo!:)

Hetaito kirjoitti...

En ollutkaan huomannut tätä viimeistä anon kommenttia, mutta vastaampas siihen sit nyt.. :)

Lasken suksilla, salilla treenaan yhtenä päivänä käsiä (mm.hauis, ojentaja, olkalihakset) ja keskivartaloa (mm. ylä- ja alaselkä, vinot vatsalihakset, suorat vatsalihakset, kyljet jne.), toisena pääosin jalkoja.

Tulos riippuu ihan ihmisestä, siitä kuinka kovaa treenaa, kuinka kauan treenaa, miten syö ja miten nukkuu. Se on siis tosi yksilöllistä, enkä voi valitettavasti antaa mitään yhtä oikeaa vastausta.

Tosi kiva kuulla, että tykkäät blogistani, on kiva saada positiivista palautetta! (: