sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Sveriges mästerskap 2012


 

Terve kaikille taas pitkästä aikaa ! Vihdoin päsin koneen äärelle postailemaan, kun on ollut tässä pieniä poissaoloja, kuten Ruotsin kisamatka. Lähdimme suht suurella porukalla edustamaan Ag-tallia Ruotsinmestaruuksiin, jonne itse lähdin myös osana joukkuetta.



Yv:n menin Lukella. Lukea alettiin kouluttaa vikellyshevoseksi n. vuosi sitten ja sillä on nyt takanaan kahdet kilpailut. Yhdet perusliikeet Suomessa & sitten nuo Ruotsin suoritukset. Luke selvisi mielestäni hyvin yhtä pientä säikähdystä lukuunottamatta.., olen ylpeä !



Keskiviikkona menimme valmentajallemme yöksi, josta lähdimme torstai-aamuna kolmen aikoihin kohti Turkua. Päätimme olla nukkumatta, koska olisimme aamulla olleet liian väsyneitä, jos olisimme nukkuneet ja ajatushan oli, että laivassa saisimme nukkua. Lastasimme kaikki tarvittavat tavarat ja hevoset mukaan, jonka jälkeen lähdimme ajelemaan.



Turusta lähdimme laivalla kohti Tukholmaa. Enimmäkseen se laivamatka oli nukkumista & syömistä..Tukholmasta lähdimme ajamaan rekalla ja pakulla Salaan, kohti kisatallia. Tallilla purimme kamat, hevoset ja niiden ruoat. - Tämän jälkeen olimme jo hieman väsyneitä. Kun kello läheni yhtätoista taisimme päästä majoituspaikkaamme. Se oli sellainen perus majatalomeininki, jossa oli pienet huoneet, jotka oli tarkoitettu yhdestä neljään henkilölle.. riippuen sänkyjen määrästä. Nukuimme sitten viidestään neljän hengen huoneessa. Oli hieman ahdasta ?

Perjantai oli vikeltäjille ''vapaapäivä'', koska kellään ei ollut kisasuorituksia. Kulutimme aikaamme silti myös kisapaikalla, koska kaikilla oli lyhyet treenit. Hoidimme hevosia, treenailimme ja lisäksi kävimme Salan pienessä keskustassa, josta löysimme ihanan korukaupan.


Lauantai-aamuna heräsimme puoli viisi, koska laittelimme hiukset & meikit aamulla valmiiksi. Tallillahan meidän piti olla kuudelta. Siinä sitten hoidimme hevosia ja omia kampauksiamme vielä kuntoon. Kaikki hevosemme pääsivät el-tarkastuksesta läpi hyvin, joten ensimmäinen huoli oli ohi.


Ensimmäisenä tein yv-perikset, sitten joukkueperikset, illemmalla yv-kürin, jonka jälkeen vielä joukkuekürin.

Perikset meni aikalailla hyvin, mitään isompia kämmejä ei tullut. Yv-kürissa olin yhdenjalanseisonnassa, kun Luke säikähti jotai katsomossa ja lähti heti alta. No, meikähän lensi sieltä kuin leppäkeihäs perseelleen alas. Katsomossa kuului kohahdus ja mietin itsekin keskeyttämistä. En kuitenkaan voinut tehdä sitä.. Vaikka sattuu, periksi ei anneta ! Kapusin sinne sitten takaisin selkään ja yritin hymyillen tehdä vapaaohjelmani loppuun. En kyllä pystynyt enään keskittymään ja tipuin ihan oman mokani takia.. tai no, liu'uin alas.  Vähän tämän jälkeen käteni turposi, enkä tiedä, olisiko Luke osunut siihen ? Olin kuitenkin onnellinen, että olin mennyt takaisin selkään, koska sain sentään tuloksen.

Oli kiva lähteä ''rampana'' tekemään joukkuevapaaohjelmaa. Yritin kuitenkin tsempata ja huomasin, että muutkin tekivät niin. Treeneissä kürimme ei lähes ikinä mene aikaan, mutta kisoissa se menee.. Jännä juttu sinänsä. Yhdeltä tuomarilta saimme teknisiä pisteitä jopa 6.9 ! Se on paljon.


Sunnuntaina tein vielä perikset ja vapaaohjelman Lukella, sekä joukkuevapaaohjelman Sonylla.

Periksissä ei mitään kummaa, Kürikin meni nyt Lukella jo paljon paremmin ja pisteitä sain 6.5. Joukkuevapaaohjelma meni myös hyvin, tosin Sony hieman harrasti ravailua, joten sen hevospisteet eivät olleet päätähuimaavat, 3.9. Tällöin saimme kuitenkin yhdeltä tuomarilta vielä korkeammat tekniset pisteet, kuin lauantaina.. 7.1 !

Joukkueemme oli ainoa sarjassaan, joten olimme ensimmäisiä. Yksinvikellyksessä me Suomalaiset olimme omassa luokassamme, koska emme saaneet osallistua Ruotsinmestaruusluokkaan. Olin tässä luokassa toinen.


Lisäksi eräs nainen tuli kisapaikalla luokseni ja kysyi ruotsiksi, etää puhunko ruotsia vai englantia.Vastasin tietty, että englantia ja tämä kysyi, että olenko Heta  (* kuulosti kyllä enemminkin Hettalta.. ) ? Vastasin myöntävästi ja nainenhan alkoi siinä selittämään, kuinka ympärilläni loistaa onnellisuuden ja iloisuuden kehä. '' Kun juoksit sisään, tunsin, kuinka ilo ja onni valtasi minut ! Olet niin luonnollinen ja kaunis ja hymyilet aivan ihanasti. '' Jotain tämän kaltaista se siinä sepusti ja itse siinä tietysti vähän hämmentyneenä yritän kiitellä.
 Tämä oli kolmas kerta, kun joku random on tullut ylistämään minua kisoissa.. hui.

Yritin selittää tämänkin todella pienesti ja nopeasti, mutta taisihan tämä taas hiukan venyä...

7 kommenttia:

Tiiu kirjoitti...

Onnee ! (: Kama,a toi hyppykuva... Miten tuolla ees pysyy ?;D Sata kertaa vaikeempaa ku joku esteratsastus ;D

Hetaito kirjoitti...

Kiitti (: Harjoitustahan toi vaatii, mutta tässäkin lajissa hevosella on suuri osa. Riippuu paljon laukasta, että mitä siellä selässä on helppo tehdä. :)

TIINA kirjoitti...

Hyvä Heta!!! Noi puvut on ihania. :)

Jek-ki kirjoitti...

Hienosti meni Heta! Niillä kaikilla jotka sua tulee kehumaan on todellaki aihetta siihen :)). Et usko kuin mua harmitti sun puolesta ton ekan päivvän putoaminen ku katoin noita suorana tuolta netistä. Mut hyvin tsemppasit ja menit takas selkään ;).

Hetaito kirjoitti...

Kiitti Tiina ja Jekki !

Siinä vaiheessa ku tipuin, harkitsin vakavasti keskeyttämistä, koska perseeseen sattu aivan älyttömästi ja hermot oli ihan riekaleina.. En tiiä mikä sai mut kuitenki menemään takasin selkään.., ehkä se, että tietää vieraidenkin ihmisten kannustavan sua jossain kotikatsomoissa. (_:

Jenni kirjoitti...

Tykkään sun bannerista ja muutenkin sun blogin ulkoasusta. Sulla on tosi paljon laadukkaita kuvia. Ainoo vaan etten oikeen ole heppaihmisiä, mutta silti täytyy sanoo, että tää on paras "ratsastusblogi" mitä oon lukenu :) Saa nähdä jäänkö seurailemaan (:

Hetaito kirjoitti...

Hei kiitti Jenni, kiva kuulla (: