maanantai 24. maaliskuuta 2014

Pientä lepii ennen koeviikon stressii

Tallinnan matka, kiitos äiti. 
Oon monesti haaveillut sellaisesta kylpylä- ja hemmottelulomasta, minkä nyt vihdoin pääsin kokemaan. Mitä, miksi? Lähdin reissuun äitini ja mummoni kanssa, kolmen sukupolven voimin siis. Matka oli syntymäpäivälahja mummolleni ja mahtava irtiotto arjesta meille muillekin.
Aikavälillä pe-su ehti tapahtua kaikenlaista happeninkia, mistä monelle olen jo hehkutellutkin. Perjantaina matkamme alkoi täydessä ratikassa: ovet eivät mahtuneet kiinni. Seuraava etappi laivassa oli chillailu ja aamiaisbuffan odottelu. Ihanan sapuskan jälkeen laiva olikin pian jo Tallinnassa ja suuntasimme nokkamme kohti Meriton-hotellia. Hotellilla aikamme makailtuamme pääsimme omiin spahoitoihimme, jotka minulla olivat tunnin hieronta sekä jalkahoito. Hieronta oli taivaallista, se on jotenkin vain niin eufoorisen sanoinkuvaamattoman ihanaa, ah. Rentoutumista oli hyvä jatkaa kylpylän puolella niin porealtaissa kuin erikoisissa saunoissakin. Suolasauna teki kuorintaefektillään ihosta samettisen pehmeän ja aromasaunassa mielikin rentoutui. Illemmalla kävimme hieman kiertelemässä kaupunkia ja kauppakeskuksen lomasta löysimme hyvän ruokapaikan, joka taas kaikkien suureksi ylläriksi muistutti hieman buffaa.. heh. Vatsan venytyksen jälkeen hotellilla oli pakko
tehdä jotain, mitä kisamatkoilla ei ikinä jaksa/ehdi -nimittäin testata hotellin kylpyamme. 

Lauantai-aamu alkoi taas vaihteeksi ruoalla, minkä jälkeen vuoroon astui taas kylpylän suurkulutus. Lillumisen jälkeen olimme varanneet meille kaikille fishspa-hoidot, kahdet jaloille ja yhdet käsille. Oli aika mielenkiintoinen kokemus, suosittelen! Fisujen hoidon jälkeen kyytiä saivat kutrit, joista puolet heivattiin kampaamon lattialle. Tässä myös heräsin todellisuuteen: kiitos Suomen talvi, hiukseni ovat harmaat... Ärsyttää myös tämä kirjoittaminen, kun koko ajan tuntuu, että kirjoitus töksähtelee todella epämääräisesti sanojen sitten, sen jälkeen jne jne avulla.
...Ja suloinen vaaleanvihreä aasinsilta lauantain iltapäivään, jolloin pidin oman shoppailupäiväni (kun vanhemmat sukupolvet jonottivat Titanic-näyttelyyn yli kaksi tuntia ulkona). Ostin supersuloisen Pepe Jeansin mekon, mikä hintansa ansiosta jäikin ainoaksi ostoksekseni. Se ei kuitenkaan haitannut. Aurinko paistoi ja oli ihana kävellä rauhallisesti ympäri Tallinnaa ja katsella kaunista kaupunkia. Tämä kaunis kaupunki
sai minut hymyilemään. 
Aukion reunalla, tyttö lohkaisee palasen tästä hetkestä ja kääntää uuden sivun kirjastaan. Aurinko saa hiukset kimaltamaan ja hetki maistuu makealta.

Illemmalla söin elämäni ensimmäistä kertaa Intialaisessa ravintolassa ja olihan sekin kokemus sinänsä. Ruoka ei ollut mitenkään pahaa, mutta omat makumaailmani niiaavat toiselle suunnalle. Aikainen nukkumaanmeno teki tepposiaan ja muutamat univelat kuittautuivat kivasti tuossa
yössä. 
Sunnuntaina seitsemältä aamupalalle, kahdeksalta hotlan salille. Juoksumatto oli ihana, ei käytäväakrobatia voi korvata oikeaa reeniä. Pian kello kiirehti kohti lähtöä, mikä tiesi hyvästejä rentoilulle. Laiva oli täynnä ihanaa ruokaa, ratikka ihmisiä ja koti kouluhommia ja minä... no täynnä treeni-intoa! Kaiken tuon syömisen (=ahtamisen) jälkeen voi rauhassa yritellä taas lähennellä kohti normaaleja treenejä, varsinkin niitä
aerobisia.

Antoiko loma sen, mitä siltä odotti? Kyllä. Kaunis kaupunki rentoutti niin kehon kuin mielenkin. Pakko päästä tuonne uudestaan. Lyhyesti vielä arjestani kerraten; koeviikko, stressi, valmennussuunnitelmia, kesän kalenterointi/suunnittelu, tulossa pian kisakallion kuntotestaus, Ypäjän leiri
sekä toukokuussa Hollannin kisamatka. Huihui, kyllä taas sähläämistä on joka suuntaan!

3 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Heta oot ihana!

Liina kirjoitti...

Ei kannata turhaan kokea mitään morkkista tosta ylisyömisestä. :D Yks tai kaks kertaa ei sun kroppaas tai elämääs muuta, eikä edes parikaan viikkoa putkeen jos mussuttaisit. Mutta sit jos se alkaa olee jo monien kuukausien elämäntapa niin kannattaa vasta kattoo mitä suuhunsa pistää.

Mä ainaki sallin itselleni yhen kunnon herkkupäivän viikossa millon saan mättää kaikkea ja sehän tutkitusti tekee vaan hyvää aineenvaihdunnalle! Ruoka on parasta vikellyksen jälkeen ja siitä kannattaa oikeesti nauttia eikä rankasta itteään siitä jos on syöny vähän enemmän kun normaalisti. Se ei tee susta huonompaa vikeltäjää tai ihmistä vaikka painaisit 2kg enemmän, tai ei näyttäiskään niin fitiltä puvussa.

Liina kirjoitti...

(Okei kyl duunis tulee syötyä sit aina vähä salmiakkia tai joku pulla melkee joka päivä...... XD Huijasin)