Siis mitä?!

Moikka.

Hämmästyin tosissani huomatessani, kuinka blogini statistiikka oli viimeisen viikon aikana muuttunut: yhtenä päivänä yli 2000 kävijää, wat?! (Vertailukohteena kerrottakoon vaikka että luetuinta tekstiäni on klikkailtu aikojen saatossa yhteensä 400 kertaa ja keskimääräinen päiväkävijämäärä on n.30-150 riippuen siitä, olenko julkaissut jonkun tekstin vai en.)

Tuo 2000 ylittävä kävijämäärä oli siis aivan hullua. Koska tämä oli tullut yhdelle vanhemmista teksteistäni (tähän tekstiin), tiesin, että tekstini on jaettu jonnekkin. Statistiikka näytti vain Facebookin sivua, joten oli aloitettava pieni penkomistyö. Ei mennyt kauaakaan, kun löysin sivun, jolle tekstini oli linkattu. Tämä oli Introvertit.net, joten sain huokaista helpotuksesta. En ollut saanut lainkaan kuraa tekstistä. vain tykkäyksiä ja ihanan samaistuvia kertomuksia. 

Mikä kuitenkin merkitsi minulle henkilökohtaisesti enjiten, oli se, että yli 20 yksityishenkilöä oli vielä jakanut julkaisuaan omalle sivulleen. Wat, siis parikymmentä ihan tuiki tuntematonta oli saanut niin paljon mun tekstistäni, että oli halunnut jakaa sitä eteenpäin _omalle_ sivulleen eteenpäin. Kiitos, ja wau. Siistiä, että oon osannut kirjoittaa tämän pienenkin huomion arvoisesti. 

Tämä varmasti antaa lisäpotkua kirjoittaa aiheista, joilla voisin antaa jotakin tälle ''hiljaisemmalle kansalle'' - henkilöille, joita edelleen sanattomasti lytätään yhteiskunnassamme tai aiheille, jotka tavalla tai toisella tuntuvat olevan tabuja.

Suuren suuri kiitos kaikille teille, jotka jaksatte mun höpöttelyistä kiinnostua, kommentoida ja jakaa. Se kertoo, että oon voinut antaa jollekkin jotakin. Ja sehän tässä on tarkoituksena. Vertaistukea elämän kipuilussa ja vinkkejä polkujen raivaamiseksi.