Talvisaappaat. Jalkojeni alla kahisee routainen nurmikko, se kimaltaa leikkisästi auringonsäteiden osuessa siihen. Katson kuinka pienet karvaiset tassut painautuvat kevyesti hilekerrosta vasten painaen sen kasaan. Kiipeämme vuorelle ja hengityksemme höyryää, makaaminen on tajuton idea. Taivasta katsellessa tajuamme hetken syvyyden.
Perinteisiä eskimopuuhia,
koeviikko sai tänään päätöksensä ja muuten kyllä oon kokeisiin tyytyväinen, mutta en matikkaan. En halua saada sitä koetta takaisin, liian karua.
koeviikko sai tänään päätöksensä ja muuten kyllä oon kokeisiin tyytyväinen, mutta en matikkaan. En halua saada sitä koetta takaisin, liian karua.
Treenirintamalla ei muuten uusia tuulia, kuin että huomenna mennään uutta maneesia kattelemaan treenikäyttöön, peukut pystyyn että saataisiin siitä vakkari treenipaikka! :) Valmentajana tulee olemaan sunnuntaina enemmän kuin jännät paikat meidän pikkusten joulunäytöksessä, jossa koutsia varmaan jännittää enemmän kuin tyttöjä.. Heh, ylläri varmaan sinänsä.
Muuten elämääni on kuulunut pari kuvailusessiota, sosiaalilenkkejä -> Reippaita kävelylenkkejä reippaiden kaverien seurassa sekä rentoilua. Koeviikko on kyllä aikamoinen pelastus keskellä arkea! Oon myös vähän katellut kauhuissani kalenteria, aivan pian on joulukuu! Hui kun aika lentää-- on vissiin siis lennettävä mukana.
Ps. Oon kyllä ihan tunari. Onnistuin saamaan mun sarveiskalvoon ovaalinmuotoisen haavan. Enkä edes tiedä että miten.
.. Miks muille tulee pikkunen flunssa ja mä onnistun aina jotenkin kummallisella tavalla saamaan itteni toimintakyvyttömäksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti