Pitäiskö itkeä vai nauraa?

Hauskaa aamua, päivää tai iltaa kaikille ihmisille ja olennoille sinne ruudun toiselle puolelle.

Kaunis kevätsää

Viikko on taas kulunut ja noi kisat alkavat lähestyä ihan liian nopeasti. Huihai, stressitaso vaihtelee todella todella nopeasti kymmenestä sataan. Viime viikolla mulla oli kokeisiin lukua, broiler-parsakaalipiiraan leipomista, äidinkielen projektin valmistusta aamukahteen, normaalia saleilua ja treeneissä käymistä.. Eli aikalailla perussettiä. Torstaina uskalsin vihdoin kokeilla kärrynpyörää laukassa, ja voin todeta, että aika itsemurhahan se on. No, on mulla vielä viikko aikaa opetella se. Heh.  

Perjantaina näin mun hyvää kaveria Hannaa, joka asuu Kouvolassa. Ensin shoppailureissu Hesassa, sitten kunnon leffailta meillä..herkkujen kera tietty! ;) Juteltiin, naurettiin, syötiin, leffailtiin ja aamulla laitettiin vielä semmoset kasvonaamiotkin. Oli ihana pitkästä aikaa nähdä!

Perjantaina sain koulussa sellasen kirjeen, jonka olin kirjoittanut itelleni seiskalla.. Enkä oo koskaan hävennyt näin. Luulin, että oon aina osannut olla suhteellisen järkevä, mutta näköjään en. Siis ei herranjumala en osannut muodostaa lauseita! Ja sisältö oli jotain aivan järkyttävää..

 ''No, heippa Hetsku 16 v. =) Olempas nyt 13-vuotta & tämä on toinen viikkoni koulussa. Harrastuksina on joukkuevoimistelu, vikellys jja rida. + lukemine, kuvaamine, datailu yms./ Ööööööö, no  sit huome on luokkakuva baitewei  :P :D / .... Jjajajajja toivon et mä oon pidempi, eriväriset hiukset, hiuka samankaltane tyyli, kiltimpi luonne, parhaimmat kaverit ja hyvät opiskelut./ ... hetawAu` galtsust!! ''

Tossa tyylinäytettä meitsiltä vuodelta 2010. Miten ihmeessä oon kirjottanu tollasta roskaa vielä vajaa kolme vuotta sitten? Ei huhhuh, teini mikä teini. Kehotan nyt kaikkia varhaisnuoria ryhdistäytymään, älkää olko liian ihkuja.. se alkaa ennemmin tai myöhemmin kyllä kaduttaa. Ja hävettää. Ja ehkä vähän naurattaakin. :D

Tajusin kuitenkin, että miten muistot on tärkeitä. Kannustan kaikkia lukijoitakin säilyttämään kaikki mahdolliset konkreettiset pienet muistot, kuten kuvat, pääsyliput, matkaliput ja muut. Itse haluan kaikkea tuollaista kerätä talteen leikekirjaani.. Vanhempana on kiva sitten muistella, millainen oli itse nuorena. 

Lopuksi vielä haluan hehkuttaa, että löysin sopivan kokoiset farkut! Ette ehkä ymmärrä, mutta tällaisen hobitin on aika hankala löytää oikeankokoisia farkkuja. Tarpeeksi tiukat saattaa löytyä, mutta olen jo tottunut  kahden kilometrin pituisiin lahkeisiin. Nyt löysin aivan täydelliset farkut, kiitos Bikbok. 

Olipas tylsä postaus. No, mitä muuta tylsältä ihmiseltä voi odottaa? Treenivinkkipostausta varmaan seuraavaksi.

Oon maailman aikaansaamattomin ihminen

Anteeksi. Ja nyt masentaa. Sain kaupungilta huippuhyvän kesätyöpaikan, mutta en voinut sitä vastaanottaa. Olisin päässyt leiriohjaajaksi kahdelle viiden päivän mittaiselle lasten kesäleirille, mutta ajankohta ei sopinut itselleni, koska olen sen toisen viikon aikana Suomen lisäksi luultavasta Unkarissa ja Saksassa. Tässä sitten sanoin heipat samalla hauskalle leirikokemukselle, mahtavalle työkokemukselle ja helpolle, nopealle rahalle,10pv= 800€.  Jep, ei vituta. Syvimmät pahoitteluni nyt kielenkäytöstäni, mutta asia on lievästi sanottuna hieman perseestä.

Seuraavaksi mulla olis ollut niitä lukijoiden kuvausehdotuskuvia, mutta Picasahan pisti tuulemaan ja poisti osan! Kaikkihan sujuu nyt mahtavasti.. Stressiä ei poista myöskään se, että kokeita on tulossa jokaisessa aineessa enemmän, kuin tarpeeksi ja Hollannin kisat ovat jo 20 päivän päästä, enkä ole suorittanut joitakin vapaaohjelmani liikkeitä koskaan laukassa, how nice. (:

Äh, pirteämpiin aiheisiin..

Vihdoin tekee myös kevät tuloaan ja availin kunnon lenkkikautenikin maanantaina aamulenkillä kahdeksan aikoihin. Muuten elämääni on kuulunut pääsiäisen viettoa, paljon syömistä, treenejä ulkokentällä, tallin pääsiäisriehan järkkäämistä ja hiukan planeerausta kisojen, koulutöiden ja muiden tulevien tapahtumien johdosta.. Pääsiäisen alla kävin Kuortaneella tapaamassa mummoani, sekä kahta ihanaa serkkuani, joita en usein näe. Oli ihanaa viettää pari päivää näiden rakkaiden ihmisten kanssa. Muistakaa, että mikään ei ole ikuista ja vanhemmat ihmiset osaavat oikeasti arvostaa sitä, että heidät muistetaan..

Jos nyt kuitenkin siirrytään taas nykyaikaan, eli tänään olen lisäksi siivoillut mm. jääkaappimme, ja kaivellut kirpparille meneviä tavaroita ja vaatteita.

Ajattelin myös myydä Canon 1000D:ni, koska en sitä ole käyttänyt todella pitkään aikaan. ( Viimeksi viime keväänä!? ) Pidän enemmän isäni 450D:stä ja olen sitä nykyään käyttänyt. 1000D:ni ei siis ole mitenkään vioittunut, vaan toimii moitteetta, eikä siinä ole naarmuja tai muita kulutuksen merkkejä. Vaihdoin kameraa, koska isäni kamerassa on hieman enemmän ominaisuuksia ja siksi pidän siitä enemmän. Pakettiin mukaan saisi 18-55mm putken. Jos jotain lukijaa tai muuta seuraajaa kiinnostaisi tehdä tarjousta, niin ottakeehan yhteyttä! (:

Tiedot kamerasta;

- Canon 1000D

- Ostettu joulukuussa 2010, oli aktiivisessa käytössä n. puolitoista vuotta.

- Ei ollut koskaan korjaamolla, koska on aina toiminut moitteetta ja toimii vieläkin.

- Ei ole tiputettu, eikä kamerassa ole naarmuja/kolhuja näytössä tai objektiivin linssissä.

- pakettiin sis. 1000D + 18-55mm objektiivi & 1000D:n käyttöopas, Canonin laturi

- Lisätietoja kameramallista täältä, sekä täältä.

ps. Odotteletteko mielummin tällaisia kunnon postauspaketteja, vai mielummin useita pikkuisempia postauksia, missä kuvasaldokin saattaa olla hieman kämäistä ? Pps. Kirjoitin tämänkin postauksen jo perjantaina, ennen tuota hemmetin räntäsäätä! Kiitos vain luontoäiti, minne se kevät jäi?!

Mielipiteitä vai valituksia?

Iltoja taas!

Mielipiteitä, pielimiteitä taas pitkästä aikaa tulossa. Vähän olen jo seuraavaan postaukseen (lukijoiden kuvausehdotukset) valmistautunut, mutta vielä odottelen lisää kuvausideoita.. Joten siksi ajattelin kirjoitella välillä vähän tekstejäkin.

Kuluneella viikolla vastaan on tullut paljon mielenkiintoisia aiheita, kuten toisten auttaminen, nykyajan nuorten koulukäytös, kasvissyönti ja mielialavuoristorata. Nyt kuitenkin valitsin hieman oudomman aiheen- nimittäin verojen korotukset. 

En tiedä, että seuraako moni teistä uutisia tai lehtiä, mutta itsehän olen niihin addiktoitunut. Siis lehtiin. Nyt on paljon ollut otsikoissa juttua, että verot nousevat taas ja suomalaisten elämä ''vaikeutuu taas aivan älyttömästi, kun verot nousee''.. Hei hetkinen. Siis tuo korotushan taitaa tulla mm. alkoholi-, tupakka- ja makeisveroon, eli minusta turhakkeisiin. Haluaisin siis nostaa esille kysymyksen, että miksi ihmeessä noista voi valittaa, nehän yrittävät vain edistää suomalaisten terveyttä tulevaisuudessa! Ehkä olen nipo, ehkä olen tylsä, mutta minusta on paljon parempi korottaa karkin, kuin esimerkiksi hedelmien hintaa.

Toivoisin, että ihmiset näkisivät asian toisenkin laidan. Ehkä se teinien tupakanpolttokin vähenisi hieman, jos röökiaski kallistuisi puolellatoista eurolla. Ehkä. Toivoisin kyllä muutenkin, että ihmiset arvostaisivat omaa elämäänsä sen verran, että haluaisivat pitää huolta ruumiistaan.. Taas tää nyt kyllä suistui hiukan aiheesta, mutta eipä mulla oikeastaan kummempia kommentteja enää aiheesta ollut.

Aika useaan otteeseen olen muuten tainnut mainita pahasti ''nykyajan nuorisosta''. Tällä tarkoitan siis valtaosaa suomalaisista teineistä. En vaan osaa oikein vieläkään muuttaa kantaani.. Millä me muka pidämme tämän yhteiskunnan pystyssä, jos lapsista ei kasvakkaan aikuisia, vaan ne jämähtävät teinivaihteelle. ''Mikään ei kiinnosta, paitsi oma ego'' ''Omapahan on elämäni'' ''Vanhana voin sitten ehkä alkaa ajatella'' 

Itsekin tiedän olevani teini- ja välillä hyvinkin ärsyttävä sellainen- mutta edes yritän käyttäytyä niin, kuin yhteiskunta minulta odottaa. Olenko ainut peruskoululainen, joka kunnioittaa vanhempia, kiittää bussikuskia ja on kiinnostunut opiskelusta tulevaisuutensa kannalta ?

Lopuksi vielä haluan jakaa ihanan savukalasalaattireseptini kanssanne! Pohjaidean sain Pirkka-lehdestä, josta sitten muunsin hieman omanlaatuisen reseptin. Helppo ja nopea ruoka, joka on kaikenlisäksi terveellistä ja maistuu ihanalta..Voisin syödä tuota loputtomiin.. omnom.

1.5 dl esikypsennettyjä rikottuja ohrasuurimoita (+hieman yrttisuolaa)

3 kananmunaa

1 dl hienonnettua tilliä

1dl hienonnettua persilijaa

1 vihreä omena

1 pss pakasteherneitä

puolikas kurkku

1 savusiika (n.150g)

Ensin vain keitin ohrasuurimot (yrtti)suolatussa vedessä (n.30 min), samaan aikaan keitin kananmunat.(n.8 min.) Seuraavaksi perkasin ja pilkoin siian. Tämän jälkeen hienonsin yrtit ja pikoin omenan & kurkkun, sekä sulatin herneet. Kuorin jäähtyneet kananmunat ja pilkoin joukkoon. Viimeisenä jäähdyttelin ohrasuurimot kylmässä vedessä ja miksasin kaikki ainekset keskenään. SUOSITTELEN.

Terkut från Sverige!

Aivan käsittämättömän mahtava treenileiri takana. Viime torstaina lähdimme siis Ruotsiin vikellysleirille, josta kotiuduimme sitten maanantaina. Sain tutustua moneen uuteen valmentajaan -ja valmennustekniikkaan, enkä keksi näistä mitään huonoa sanottavaa. Valmentajat olivat ruotsalaisia ja saksalaisia, enkä yhtään ihmettele lajin kukoistusta noissa maissa. Kaikki valmentajat olivat äärettömän kannustavia ja mahtavia.. Toivottavasti ei jää viimeiseksi valmennuskerraksi heidän kanssaan!

Matka alkoi ajomatkalla Turkuun, josta laivalla jatkoimme kohti Tukholmaa. Tukholmasta jatkoimme aamulla autoilla kohti tallia. Puolimatkassa pysähdyimme aamupalalle paikalliselle huoltikselle, jossa ostin sellaisen Keson raejuustovälipalan, jossa oli siis myös pähkinäpaloja ja kuivattuja hedelmäpaloja.. Oli muuten aivan tajuttoman hyvää! Harmi, ettei sitä saa Suomesta. ):

Majoituksemme oli pienessä koulussa, joka näytti ulkoa aivan hylätyltä mielisairaalalta. Ensimmäisenä ei olisi tullut mieleen ajatella sitä ankeaa rakennusta pienten lasten taidekouluksi.. Pihallakin taisi olla peräti yksi liukumäki. En kuitenkaan valita majoituksesta, ruoka oli hyvää ja suurimman osan ajastamme olimme kuitenkin tallilla tai treenisaleilla. Ainoa miinus oli jääkylmät yöt.. hrrh.

Vikellysvalmennuksen lisäksi meillä oli kahden tunnin balettisessio, ruotsin kielellä tietysti. Noh, voin sanoa, että ymmärrysvajeen korvasi hauskuus. Ei ehkä kuitenkaan ihan meikäläisen laji.

Lauantaina osalla vikeltäjistä oli heppatreeniä 1,5h + 1,5 h & pukkitreeniä 1,5h + 1,5h. Lisäksi itselläni oli vielä illalla todella nopeat heppatreenaukset ruotsalaisella pikkuhepalla. Oli muuten järkyttävän jäätävä kokemus, pysyn mielummin hieman isommissa hevosissa.. Meillähän oli mukana kaksi AG-tallin hevosta, Kadi & Sony.

Myös juoksuttajat saivat juoksutusvalmennusta, ja uskon, että siitäkin oli vain hyötyä. Sunnuntaina meillä oli aamulla voimistelua, minkä jälkeen vielä heppojen kanssa treenausta ja muiden treenien katselua. Aika meni aivan älyttömän nopeasti ja pian olikin jo aika pakkailla kamoja, siivota koulun tilat, pakata tallilla kamat ja hevoset autoihin, sekä siivota karsinat.

 Laivamatkalla takaisinpäin käytiin buffassa syömässä ja sen jälkeen vyöryimme hytteihimme. Kiva ylläri muuten se hytti- se jota ei oltu siivottu. Vessassa tahmea lattia, siideritahrainen pyyhe, muruiset sängyt... Onneksi saimme vaihtaa hyttiä.

Oli kyllä aika awesome matka! Upeat ilmat, mahtavat valmentajat, huipputreenit, ihanat ihmiset, hyvät safkat ja väsynyt huumori.. Kiitän kaikkia mukana olleita, tämmöisiä matkoja lisää.

Seuraava postaus voisikin sitten olla se ''lukijoiden kuvausvalinnat'', eli saatte laitella kommentilla ihan mitä vain aiheita/asioita, mistä haluaisitte kuvan seuraavaan postaukseen. Toivottavasti nyt keksisitte jotain, koska on aika ikävää tehdä tuollainen postaus, jos kuvauskohteita ei ole. :)

Päiväni kuvina -tai jotain sinne päin

Kiirettä pitää- silloinkin, kun ei tee mitään. Tai sehän riippuu siitä, miten kukin käsittelee sanat ''ei mitään''. Itse olen koko viikonlopun tehnyt paljonkin tekemättä mitään. Olipas taas selkeästi selostettu. No, tiivistettynä voisi taas sanoa, että olen lukenut, lukenut, lukenut ja lukenut. Voitte siis vain odottaa aivan mahdottoman mielenkiintoista kuvapostausta päivästäni. Joo-o. Sitä saatte sitten odotella pienen tovin.

Aamunhan aloitin kivasti tuolla luistinradalla puoli kasin aikoihin. Koiran kanssa aamulenkki siis kyseessä ja vähän kyllä pakkanen nipisteli poskipäitä ja sormia, kun vajaan tunnin siellä taapersi.

Aurinkokin sitten vähitellen kapusi kohti taivasta.. Ehkä sinne tulee joskus vielä kevät, vaikkei nyt pakkasesta sitä taas uskoisikaan. Toivotaan parasta.

Kotiin ku pääsi, niin eteenhän luontevasti ilmestyi Hesari ja Keski-Uusimaa, sekä pari mainoslehtistä.. Mikään aamu ei voi olla hyvä, jos en saa lukea vähintään yhtä lehteä. Se on vähän kuin aamukahvi -sellainen aamun pelastaja. Oikeasti.

Tässä nämä mun ihanaiset 'olohousut', joita tykkäilen pitää kotoillessani. Ompas tyhmä sana; kotoilu.. Ja sekin on nykyään vissiin oikea verbi. Nojoo, siis tollaisissa Seppälän yöhousuissa on mukava oleskella, kun ne on niin kevyet jaloissa. :)

Seuraavana oli vuorossa yhteiskuntaopin ahkera opiskelu..Härkösen sanoin; EI KIITOS. 

Oletteko muuten koskaan yrittäneet nukkua päikkäreitä, vaikka teitä ei ole väsyttänyt? Kokeilin itse, ja nyt voin testini jälkeen karusti todeta, että mahdotontahan se oli. Ei auttanut edes tollanen karvanen unikaveri. Tämä testi juontaa juurensa siitä, että yritän elää mahdollisimman hyvää urheilijan elämää ja jäi taas tuo yö hieman lyhyeksi.. Tiedän kuitenkin, että uni on yhtä tärkeä komponentti, kuin vaikka se itse liikunta. 
Tunnen nyt syvää myötätuntoa uniongelmallisia kohtaan. 

Eli päikkärit ei onnistunut. Ei oikeen enään napannut kyllä toi yhteiskuntaopinkaan opiskelu parin tunnin jälkeen. Vaihdoin siis aiheekseni Anna-Leena Härkösen tuotantoa, jatkoin Heikosti positiivinen- nimistä teosta. Noita kirjoja pitäisi sitten muutama lukea äidinkielen kirjailijaprojektia varten.. Voin oikeasti suositella Härkösen tuotantoa, ihan mahtavaa tekstiä! Voi kun itsekin pääsisi joskus samaan. Järkevän kuuloista puhetekstiä, mustalla huumorilla maustettuna.. wau.

Luettuani hetkisen käväisin salilla spinning-tunnilla ja tekemässä keskivartalotreeniä.. Siitä ei nyt ikävä kyllä kauheasti kuvamatskua.. En kuitenkaan ole ehkä niin teini, että ottaisin kamerani salille? Voi sitä nolouden määrää, ahhah. Pahoitteluni, en siis olekaan kuvannutkaan joka ikistä toimenpidettäni. En myöskään kuvannut ruokiani, mutta jos kiinnostaa, olen syönyt tänään maustamatonta jogurttia, mysliä, lohta, kasviksia, perunaa, salaattia, hedelmiä, pinaattikeittoa, ruisleipää ja pähkinöitä.

Makailin siinä sitten vaihteeksi taas koneeni ääressä, kun tämä karvakerä ilmestyi taas paikalle, tuitui! Siinä sitten samalla sain ajatuksen laittaa huutonettiin ilmoituksen herran vanhasta kevythäkistä, joka ei ole ollut pitkään aikaan käytössä.

Datailun jälkeen varmaankin taas olin syömässä ja yritin taas hieman opiskella yhteiskuntaoppia, minkä jälkeen kävin ompelijan luona Tuusulassa. Mukaani lähti suunnitelmani tulevan kauden puvuistani.. tässä alhaalla toinen niistä. Siellä sitten otettin mitat ja jutskailtiin vähän kankaista sun muista pukuasioista.

Siinä sitten kello olikin jo vierähtänyt lähemmäs iltaa, oli siis treenien vuoro. Kaksi tuntia siellä tuli taas treenailtua Kadin ja Sonyn kanssa. Voisi kyllä pikkuhiljaa sulaa tosiaan noi lumet pois. Kauheata, kun kisakaudelle on suunniteltu seittemän ulkomaan kisailua, eikä pääse treenaamaan hepoilla.. Tai no pääsee; kerran viikossa, jos ei ole liian kylmä. 

Treenien jälkeen kertailin vielä niitä yhteiskuntaopin juttuja, tein matematiikan tehtävät, luin kaksi lausetta fysiikkaa.. > josta siitäkään tajusin ehkä yhden sanan merkityksen. Illan mittaan otin vielä muutaman photon, kuuntelin Suomen selviytyjiä toisella korvalla ja väkersin tätäkin postausta aivan liian kauan. Kohta on mennyt pari tuntia.. huoh.

Illan viimeinen kuva: seuraavaksi vuorossa uni. Tähän loppuun sopisi vielä joku armottoman laimea ja klisee lausahdus, mutta aivotoimintani taitaa kohta lamaantua elohiiren aiheuttaman stressin takia. Kirjoitukseni taitaa olla kerta kerralta sekavampaa? Ehkä pitää olla vähän sekava, että voi olla kunnossa.

Toivoisin nyt sitten vähän kommenttia tästä 'erikoispostauksesta'. Oliko tämä kamala vai aivan hirveä, mitä olisitte halunneet muuttaa, oliko mikään positiivista? :) Ja nyt nukkumaan.