Huh, nyt on taas vaihteeksi ihan kiva olla kotona. Eli tosiaan olin tuolla Slovakiassa kisailemassa vikellyksen em-kisoissa. Olihan se mahtava kokemus sinänsä.. mutta hieman mutkia tuli matkaan..
Lähdimme keskiviikkona 1.8 aamukoneella kohti Wieniä, josta jatkoimme vuokra-autolla kohti Pezinokia ja kisapaikkaa. Matkalla tuli aika paljon nukuttua ja muutenkin aika meni tosi nopeasti. Reilun tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme vihdoin kisapaikalle.
Kuten arvata saattoi, alue oli aika ylellisen ja hienon näköinen. Alue myös oli kokonaisuutena suuri, vaikka välimatkat kaikkialle olivat lyhyet. Kun pääsimme autosta ulos, tajusin, että sielähän oli oikeasti kesä ! Taisi hellelukema olla lähempänä 30 astetta.
Olimme varanneet Unkarilaisen hevosen kisakaveriksi ja lähdimme katselemaan eläinlääkärintarkastusta. Kaikki alun hevoset pääsivät muitta mutkitta läpi, tietysti. Brandi oli kimo kaunis hevonen, jonka vuoro oli keskivaiheessa el-tarkastuksia. Hevonen näytti tosi hyvältä, mutta hieman stressasi juoksussa ja rupesi sitten laukkailemaan. Tuomarit juoksuttivat Brandia uudestaan ja uudestaan ja näkihän siinä, että hevonen stressaantui vain enemmän, juoksuttajasta puhumattakaan. Taisteluista huolimatta Brandi ei päässyt läpi. Emme saisi enään siis edes treenata tällä hevosella. Ajatus oli shokeeraava, mistä saisimme uuden hevosen ?
Samalla juoksuttajalla oli mukanaan myös toinen hevonen > sekään ei päässyt läpi.. Meitä oli nyt kuusi ilman hevosta. Kolme suomalaista, kolme australialaista. Kaksi australialaista löysivät nopeasti lainahepan. Onneksi briteillä oli mukanaan myös yksi ylimääräinen heppa, joka oli päässyt jo el-tarkastuksesta läpi ja oli nyt ihan ilman vikeltäjiä ! Tässä vaiheessa huokasimme helpotuksesta, pääsisimme kisaamaan.. ja luultavasti tosi hyvällä ja tasaisella hevosella.
Brittihevonen oli pieni musta pallero. Joitain liikkeitä oli todella helppo tehdä, kuten selkäänhyppyä ja polvivaakaa. Sakset olivat sitten eri juttu.. Heitto ei lentänyt ollenkaan ja olisi saanut käyttää ihan tajuttomasti voimaa, jos olisi halunnut tehdä kauniit sakset. Hevonen tuntui pomminvarmalta menijältä ja pienet treenit menivät aika tavallisesti. Hieman ehkä varovaisestikkin, koska hevonen oli uusi ja tuntematon.
Aikataulumme oli ensimmäisinä päivinä aika löyhä, koska meillä ei ollut kisasuorituksia, eikä hevosten hoitotehtäviä. Tämä oli toista perjantaina. Aamulla herätys oli joskus kuuden maissa ja siinä sitten väsäiltiin kampaukset ja meikit valmiiksi periksiä varten. Aamupala oli jälleen hiukan pettymys, mutta kyllä sieltä aina jotakin syötävää löysi. Omat suorituksemme Merin kanssa ei ollut ihan aamusta, mutta menimme kannustamaan Oliveria. Kun he juoksivat sisään ja kumarsivat kaikki oli ihan normaalia. Kauhistuin, kun tuomarit näyttivät, että hevoselta pitäisi ottaa sivuohjat pois, koska tämä tarkoittaa sitä, että tuomarit voivat epäillä hevosen olevan ep. Näin ei kuitenkaan käynyt. Hevonen sai sivarinsa takaisin ja Oliver pääsi tekemään perusliikkeensä.
Myöhemmin oli meidän suomalaistyttöjen vuoro tehdä perikset. Nyt tuomarit päästivät meidät heti normaalisti aloittamaan suorituksemme. Meri aloitti ja sittenhän se oli minun vuoroni. Eipä mennyt hääppöisesti nuokaan perikset ! Seisonta ja sakset olivat varmaan kamalimmat koko kaudella, jonka takia ansaitsinkin kauden huonoimmat pisteet, eli 5.6. Kyllähän tuo vähän kyrsi, mutta olin varma, että kyyri nostaisi pisteitäni..
Illalla oli hauskaa ohjelmaa hotellilla, johon kuului eri maiden järjestämiä esityksiä ja lopuksi tanssia kaikkien kanssa. Kyllähän siinä hieman kuuma tuli ! Ihan hauska ilta ja idea, toivottavasti Suomikin keksii joskus jotain järkevää esitettävää.
Lauantai-aamuna kun heräsin, tajusin, että seuraavaksi olisi sitten vuorossa kür. Aamulla laitoin vain meikit naamaani ja otin hiustenlaittokamat mukaan kisapaikalle. Kisapaikalla taas ensin menimme jännittämään Oliverin ja brittihevosen suoritusta. Nyt tapahtui sama homma kuin periksiä ennen. Sivuohjat otettiin pois ja juoksutettiin hevosta ilman niitä. Yht'äkkiä juoksuttaja ei laittanutkaan hevosta enään ympyrälle, vaan keräsi liinan ja lähti ulos areenalta Oliverin kera. Toinen hevosemme oli juuri hylätty. Tämä tarkoitti sitä, ettemme voisi enään kilpailla, koska ep-hevosella ei saa kisata, eikä hevosta saa vaihtaa kesken kisan. Nämä kisat olivat sitten tässä.
Suuresti haluan kuitenkin kiittää Lauraa ja Frankia, jotka tekivät kaiken voitavansa. Tällä kertaa voi kyllä sanoa, että harvinaisen paska tuuri. Ei jäänyt kauhean hyvä maku kisoista suuhun, varsinkaan, kun ruoka oli myös hieman yksitoikkoista ja maksoimme siitä kuitenkin paljon. Aivan liian paljon.
 |
| Risottoa.. vai kanakeittoa ? |
 |
| Frozen yoghurt + Pineapple & müsli <3 |
Lisäksi semmoinen juttu, että multa on tuolta mun hallintapaneelin lukuluettelosta hävinnyt kaikki blogit, joita oon seuraillut. + Tää sää vois olla pikkasen kesäisempää + koulu alkaa ihan kohta + en ole vieläkään tehnyt sitä kasviota. Ihanaa, jee, elämä hymyilee ! Myöhemmin postaus Einolan ratsastusleiristä.
